Kymmenen prosenttia suomalaisista palkansaajista näkee, että työkiireeseen liittyvien ylinopeussakkojen ja pysäköintivirhemaksujen maksaminen on työnantajan vastuulla. 18 prosenttia ajattelee, että työnantajan ei tarvitse maksaa ylinopeudesta, mutta pysäköintivirhemaksut tarvitsee. 40 prosenttia palkansaajista jättää työhönsä liittyvät pysäköintimaksut perimättä työnantajaltaan.

Yleisin kulukorvauksiin liitettävä tunne on turhautuminen. Esimerkiksi pysäköintikuluja jättää joka viides suomalainen laskuttamatta työnantajaltaan vain sen takia, että kulukorvausten raportoiminen on niin monimutkaista. 31 prosenttia suomalaisista palkansaajista kokee, että kuluraportointiin kuluu työaikaa, joka olisi järkevämpää käyttää muuhun. Tiedot selviävät tutkimusyhtiö Kantarin elokuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista.

Joka kymmenes suomalainen palkansaaja kokee, että työnantajan tulee maksaa työkiireeseen liittyvät ylinopeussakot ja pysäköintivirhemaksut. Ja 18 prosenttia, siis liki viidesosa, ajattelee, että työnantajan ei tarvitse maksaa ylinopeudesta, mutta pysäköintivirhemaksut tarvitsee.

– Suomalaisistakin kymmenen prosentin osuus on varsin iso, mutta ruotsalaisista joka seitsemäs ajattelee, että myös työkiireessä hurautetut ylinopeussakot kuuluvat työnantajan vastuulle. Ja liki neljäsosa ruotsalaisista mieltää työajalla tulevat pysäköintivirhemaksut työnantajan maksettaviksi. Siellä halu vastuullistaa työnantajaa on tässä suurempaa kuin Suomessa, EasyParkin Suomen yritysmyyntipäällikkö Karoliina Ravantti kertoo.

Useissa muissa maissa kannatus työnantajan vastuuseen työntekijän sakoista on laajempaa kuin Suomessa.

Tiedot selviävät EasyParkin elokuussa teettämän kansainvälisen tutkimuksen vastauksista. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Kantar. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista ajokortillista palkansaajaa. Vastaajista on naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia.

Suomalaisista palkansaajista 40 prosenttia jättää työhönsä liittyvät pysäköintimaksut perimättä työnantajaltaan.

– Yleisin kulukorvauksiin liitettävä tunne on turhautuminen. Se tarkoittaa, että kyse on paljolti prosessien ja toimintatapojen käytännöllisyydestä – tai epäkäytännöllisyydestä. Kulukorvausten raportoimisen työläys on epäkohta, josta halutaan eroon, Ravantti sanoo.

Esimerkiksi joka viides suomalainen jättää pysäköintikuluja laskuttamatta työnantajaltaan vain sen takia, että kulukorvausten raportoiminen on niin monimutkaista. Heiltä jää siis saamatta heille kuuluvaa rahaa.

– Prosenttiosuus on tarpeettoman suuri. Työasioissa tehtyjen pysäköintien maksamisen ja kulujen raportoimisen on ehdottomasti oltava mahdollisimman vaivatonta. Tämä on myös työnantajamielikuva-asia. Kysehän on työntekijöiden rahoista, Ravantti kommentoi.

31 prosenttia suomalaisista palkansaajista kokee, että kuluraportointiin kuluu työaikaa, joka olisi järkevämpää käyttää muuhun. Sekin kielii, että on tarvetta näppärämmälle ja ripeämmälle toteutukselle.

Erilaisista kulukorvauksista suomalaisia työllistävät eniten kilometrikorvaukset. 27 prosenttia ajokortillisista palkansaajista käyttää niihin eniten aikaa. Toiseksi eniten aikaa kuluu majoituskulujen raportointiin. 21 prosentille ajokortillisista palkansaajista majoituskulut ovat suurin aikasyöppö. Kolmantena työaikaa haukkaamassa ovat pysäköintikulut. Ne ovat 11 prosentille isoin ajanviejä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)