Joka neljäs työssäkäyvä suomalainen on tarvinnut viimeisen vuoden aikana apua mielenterveyden haasteisiin. Apua tarvinneista reilu neljännes ei kuitenkaan ollut sitä hakenut. Mielen haasteissa työterveyspalvelut koetaan tärkeimmäksi avunhakukanavaksi työikäisten keskuudessa.

Taloustutkimuksen heinäkuussa toteuttaman Työelämä 2026 -tutkimuksen mukaan suomalaisten henkinen kuormitus ulottuu laajasti työarjen ulkopuolelle. Henkistä uupumusta kokee jatkuvasti tai usein lähes viidesosa vastaajista. Palautumisen työpäivästä vaikeaksi kokee lähes neljännes ja vain puolet vastaajista kokee elämänsä olevan tasapainossa.

– Työelämän henkinen kuormitus näkyy yhä useammin myös työterveyden arjessa. Moni tarvitsee tukea mielenterveyden haasteisiin, mutta kaikki eivät hae tai löydä apua. Siksi työterveyden rooli varhaisessa tunnistamisessa, matalan kynnyksen tuessa ja oikea-aikaisessa hoitoon ohjauksessa on entistä tärkeämpi, sanoo Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi tiedotteessa.

Mielenterveyteen liittyvää apua tarvinneiden keskuudessa työterveys oli tutkimuksessa yleisimmin mainittu avunhakukanava: lähes puolet on hakenut tukea työterveyspalveluista. Julkisesta terveydenhuollosta apua on hakenut viidennes vastaajista ja läheisiltä lähes saman verran.

Vastaajista reilu neljännes kokee saavansa työterveyden kautta helposti apua mielenterveyden haasteisiin. Peräti yli puolet ei osannut vastata. Vastaajista 41 prosenttia kokee, että mielenterveydestä voidaan puhua työpaikalla avoimesti, ja 28 prosenttia arvioi mielenterveyteen liittyviin poissaoloihin suhtauduttavan myönteisesti.

– Työterveys on tärkein kanava hakea apua, mutta moni ei tiedä, millaista tukea on saatavilla tai miten sen piiriin pääsee. Mitä aiemmin kuormituksen merkit tunnistetaan ja apua tarjotaan matalalla kynnyksellä, sitä paremmin voidaan ehkäistä ongelmien pitkittymistä. Tarvitsemme helposti saavutettavia palveluja ja työpaikoille sellaista kulttuuria, jossa työn kuormituksen vaikutuksesta mielenterveyteen voidaan puhua avoimesti”, Riihijärvi lisää.

Parempi johtaminen on tärkein yksittäinen keino tukea työssä jatkamista mahdollisimman pitkään, ja sitä toivoo 36 prosenttia vastaajista. Seuraavina ovat työkuorman keventäminen (34 %) ja ennaltaehkäisevät palvelut (32 %). Joka viides arvioi mielenterveyden tuen auttavan jatkamaan työssä pidempään. Työterveyspalveluihin kohdistuu myös kehittämisodotuksia: reilu neljännes vastaajista toivoo lisää panostusta mielenterveyspalveluihin.

– Suomalaiset kaipaavat työarjen hallintaan konkreettisia tekoja: parempaa johtamista, kohtuullisempaa työkuormaa, varhaista tukea sekä arvostavaa keskustelua työkyvystä. Näissä kaikissa työterveys voi olla työnantajalle tärkeä kumppani. Kun työkyvyn haasteisiin tartutaan yhdessä ajoissa, voidaan vahvistaa työntekijöiden jaksamista ja pidentää työuria kestävästi, sanoo Riihijärvi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)