Helsingin ja Turun välisen uuden junayhteyden suunnittelu ja rakentaminen on yhteiskuntataloudellisesti merkittävä hanke, joka tuottaisi valmistumiseensa asti työllisyyttä lähes 15 000 henkilötyövuoden edestä, palkkatuloja noin 700 miljoonaa euroa sekä verotuloja kunnille ja valtiolle 263,2 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Gaia Consulting Oy:n tekemästä selvityksestä.

– Kokonaisinvestoinnista noin 750 miljoonaa euroa palautuu jo rakentamisen aikana yhteiskunnalle veroina ja palkkatuloina. Investointi jakautuisi useammalle vuodelle ja rakentaminen on tarkoitus tehdä osissa, kertoo Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.

Selvityksen tiedot perustuvat hankkeen yleissuunnitelmaan, jossa ratasuunnittelun ja rakentamisen kustannuksiksi arviointiin yhteensä kolme miljardia euroa. Arviota on oikaistu päivittämällä inflaatio- ja varauskertoimia sekä tiettyjä kustannuseriä, joten selvitys on laadittu 3,8 miljardin euron investoinnille.

– Yhtiön oma kustannusarvio koko hankkeen toteuttamiselle on valmisteilla, alustava vaihteluväli on 3,4–4,0 miljardia euroa. Suunnittelun edetessä ja aikataulun sekä kustannustason täsmentyessä saamme luonnollisesti tarkemman arvion. Kartoitamme parhaillaan ratkaisuja kustannustason optimoimiseksi, sanoo Turun Tunnin Juna Oy:n talousjohtaja Ari-Pekka Niemelä.

Turun tunnin junan kokonaisinvestoinnista kaksi prosenttia kohdistuu ratasuunnitteluun ja 98 prosenttia rakentamissuunnitteluun ja rakentamiseen.

Rakentamisvaiheessa kustannukset koostuvat materiaali- ja palveluostoista. Suurin osa hankinnoista, noin 2,3 miljardia euroa, kohdistuu siltojen ja tunneleiden rakentamisen sekä teiden ja rautateiden rakentamisen toimialoille.

Ratasuunnittelu ja rakentaminen työllistävät yhteensä lähes 15 000 henkilötyövuoden edestä. Palkkatuloja syntyy noin 700 miljoonaa euroa, ansiotuloveroja maksetaan noin 209,1 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja noin 54,1 miljoonaa euroa.

Syntyneistä verotuloista noin 75 miljoonaa euroa (28 %) päätyy kunnille ja noin 189 miljoonaa euroa (72 %) valtiolle.

– Selvityksen tulokset osoittavat, että hankkeella on merkittävät vaikutukset taloudelliseen toimeliaisuuteen jo ennen valmistumistaan. Liikennöinnin alkaessa aluetalousvaikutukset ulottuvat elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin radan vaikutusalueella. Näistä tuloksista yhtiö kertoo lähiviikkojen aikana, Ottavainen sanoo.

Uudella junayhteydellä on suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi lukuisia heijastevaikutuksia muun muassa alueiden saavutettavuuteen, talous- ja työmarkkina-alueen integraatioon ja liikkumisen tulevaisuuteen. Kunnissa asemanseutujen odotetaan muuttuvan houkuttelevimmiksi ja siten arvokkaammiksi.

Rata ei yksin riitä, vaan tarvitaan aktiivista kehittämistä.

– Tähän olemme pystyneet vastaamaan hyvin hankeyhtiömallilla. Valtion ohella myös kunnat ovat yhtiössä omistajina ja osallistuvat aktiivisesti suunnitteluun muun muassa rahoituksen, kaavoituksen ja maankäytön kautta, sanoo Ottavainen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)