Alexandra Hellman, 19

– Turussa törmään kaksikielisyyteen yleensä mainoksissa, ja joskus myös koulun käytävillä. Vaikka olen opiskellut koulussa ruotsin pakolliset oppimäärät, en kuitenkaan itse käytä kieltä juuri lainkaan arjessa. Vaikkei kielestä ole hyötyä minulle juuri nyt, ruotsinkielestä saattaa kuitenkin olla minulle hyötyä tulevaisuudessa.

– Vaikka omassa perheessäni puhumme ainoastaan suomea, isäni on taustaltaan suomenruotsalainen, ja hänen sukunsa puhuu pääosin ruotsia. Näen harvoin ruotsinkielistä sukuani, sillä erikielisyys tekee keskustelusta heidän kanssaan hyvin haastavaa, kun en itse puhu kieltä ollenkaan. Minulle ei koskaan opetettu ruotsia, jonka takia sen oppiminen nykyään on hyvin haastavaa. Kun olen koittanut kehittää kielitaitoani, en ole saanut minkäänlaista tukea perheeltäni, jonka takia en nykyään jaksa kehittää taitojani eteenpäin.

Kuva: Nella Häli

Maria Jalonen, 18

– Turun keskustassa näkee usein tekstejä, esimerkiksi katujen nimiä, jotka ovat ruotsiksi suomenkielisten tekstien rinnalla. Mieleen tulee myös Åbo Svenska Teater turkulaisen kaksikielisyyden esimerkkinä, mutta en itse ole koskaan käynyt siellä. En usko, että kävisin samankaltaisissa ruotsinkielisissä kohteissa ainoastaan kielikylvyn takia, ellei näytillä olisi jotakin itselle mielenkiintoista.

– Joskus Turussa voi myös törmätä ihmisiin, jotka puhuvat ainoastaan ruotsia, jolloin heidän kanssa keskustelu voi olla hyvin haastavaa. Harvemmin edes huomaan ympärilläni olevaa kaksikielisyyttä, koska sen asema omassa elämässä on niin pieni. Olen itse kotoisin Laitilasta, jossa kaikki puhuvat suomea, jonka takia käytän ruotsia hyvin harvoin, enkä koe juurikaan tarvitsevani sitä. Ruotsin kieli ole ollut minulle ikinä ajankohtainen aihe, ainakaan koulun ulkopuolella.

Kuva: Nella Häli

Maria Manner, 19

– Itse harvemmin törmään arjessa juuri ruotsin kieleen. Sen sijaan vastaan tulee enemmän englantia. En ole kovin hyvä ruotsissa, mutta en sitä myöskään kovin usein käytä. Ruotsin kielen taidosta on ollut hyötyä lähinnä laivalla, ja vaikka kieltä ei osaisikaan kovin hyvin, pienet arkiset sanat kuten ‘tack’ voivat auttaa kanssakäymistä muiden kanssa. Pariin otteeseen ruotsia on tullut käytettyä myös kesätöissä, esimerkiksi jos asiakkaana on ollut ruotsinkielinen. Kuitenkin niissä tilanteissa on ollut mahdollista vaihtaa myös englantiin.

– Nykyään asiointikielenä toimii pääasiassa suomi ja englanti, sillä yhä harvempi puhuu äidinkielenään ainoastaan ruotsia. Tuntuu, että ruotsin kielen asema on huomattavasti heikentynyt, joka näkyy esimerkiksi siinä, kuinka harva sitä oikeasti osaa. Vaikka ruotsia opetetaan koulussa, taitoa ei tule ylläpidettyä arjessa.

Ruusa Kantola

Kirjoittaja on Turun klassillisen lukion mediakurssilainen.