Tieliikenteen turvallisuuden taustatekijät ovat pääosin Suomessa kunnossa, mutta ylinopeudet ovat kansainvälisesti vertailtuna yleisiä. Muihin EU-maihin verrattuna harva ajaa Suomessa matkapuhelin kädessä, rattijuoppojen osuus kuljettajista on alhainen, uudet autot ovat lähes kaikki neljän tai viiden EuroNCAP-tähden autoja ja apu tulee liikenneonnettomuuspaikalle melko nopeasti. Baseline- tutkimushankkeessa koottiin tieliikenneturvallisuustietoa yhtenäisillä menetelmillä 18 EU-maasta.

Euroopan unionin Baseline-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää ja harmonisoida liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja turvallisuustilanteen seuraamiseksi tarvittavan tärkeän taustatiedon keräämistä. Hankkeessa kerättiin tietoa kahdeksasta liikenneturvallisuusindikaattorista, joista Suomi osallistui kuuteen.

Euroopan komissio toteaa tiedotteessaan, että tutkimuksen perusteella liikennesääntöjen noudattaminen on korkealla tasolla, mutta parantamisen varaa on silti vielä paljon. Esimerkiksi Euroopan teillä 1-2 % kuljettajista ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä tarkoittaa miljoonia kuljettajia vuodessa.

Rattijuopumusindikaattorin tiedot kerättiin Suomessa verkkokyselyn avulla. Vastaajista 3,9 prosenttia kertoi ajaneensa autoa viimeisen 30 päivän aikana vähintään kerran niin, että alkoholin promillemäärä on saattanut ylittää rangaistavuuden rajan. Osuus oli pienin niistä neljästä maasta, jotka keräsivät rattijuopumustiedon samanlaisella kyselyllä. Ruotsissa osuus oli 5,7 prosenttia vastaajista. Ruotsissa rattijuopumuksen promilleraja on Suomea alempi.

Tutkimustulosten perusteella Suomessa oli 15 maasta vähiten matkapuhelin kädessä ajavia: Suomalaisista kuljettajista 1,7 prosenttia piti jotain mobiililaitetta kädessä ajaessaan. Heikoimmassa maassa eli Kyproksessa vastaava luku oli 9,4 prosenttia, kun kuljettajia havainnoitiin arkipäivän liikenteessä. Suomessa havainnointi toteutettiin kameroilla.

Suomessa nopeusrajoitusten noudattaminen on eurooppalaisessa vertailussa melko huonoa. Esimerkiksi moottoriteillä nopeusrajoitusta noudatti Suomessa 45 prosenttia henkilöautoista, mikä oli neljänneksi huonoin tulos 13 maan joukossa. Muilla maanteillä Suomi oli nopeusrajoitusten noudattamisessa sijalla 11/15. Vertailussa seurattiin jonojen ulkopuolella ajavia henkilöautoja, ja ylinopeudeksi laskettiin jo 1 km/h nopeusrajoituksen ylitys.

– Tässä meillä on parannettavaa. Ruotsissakin nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin, sanoo erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Hankkeen tulosten mukaan Suomessa ostetaan turvallisia uusia autoja. Uusista henkilöautoista 97,9 prosenttia oli Suomessa 4–5 tähden autoja EuroNCAP-testissä vuonna 2020. Osuus oli kolmanneksi korkein 13 maan joukossa. Edellä olivat Ruotsi ja Espanja. Prosenttiosuutta laskettaessa ei ole otettu huomioon niitä uusia autoja, joilta puuttuu tähtiluokitus.

Suomi ei osallistunut Baseline-hankkeessa turvavyö- ja pyöräilykypärätietojen keruuseen, mutta kun Liikenneturvan seurantatietoja verrataan Baseline-hankkeen tuloksiin, turvavyötä henkilöautossa käyttävien osuus ja pyöräilykypärää käyttävien osuus ovat Suomessa lähellä Euroopan kärkeä.

Tutkimushankkeessa selvisi, että pelastajat tulevat Suomessa liikenneonnettomuuspaikalle varsin nopeasti siihen nähden, että tämä on harvaan asuttu maa: 95 prosentissa henkilövahinko-onnettomuuksista ensimmäiset pelastajat tulivat paikalle 26 minuutissa tai nopeammin. Tämä oli kuudenneksi paras tulos 11 maan joukossa. Saksan tulos oli tässä mittarissa paras: apu tuli 95 prosentille onnettomuuspaikoista enintään 18 minuutissa.

Euroopan unionin kaksivuotinen Baseline-tutkimushanke päättyi vuoden 2022 lopussa. Hankkeen loppuraportit tarjoavat yhdistelmän kaikkien osallistujamaiden tuloksista. Hankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja sen rahoittivat Euroopan komissio, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto ja VTT. Raportti Suomen osuudesta on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa syksyllä 2022.

Euroopan komissio on käynnistämässä jatkohanketta vuosille 2023–25, jossa tieliikenneturvallisuuden indikaattorien kerääminen jatkuu ja laajenee uusiin maihin ja tietoihin. Suomi osallistuu jatkohankkeeseen osana 25 maan konsortiota.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)