Viljelijät odottavat vielä peltojen kuivumista

Kylvötöiden arvioidaan alkavan toden teolla ensi viikon aikana. Kylvötöiden arvioidaan alkavan toden teolla ensi viikon aikana. Kuva: Lilli Jokela

Suurimmassa osassa Suomea odotellaan pellolle pääsyä. Viljelijöiden toiveissa on lämmin ja poutainen sää, sillä sade ja viileys hidastavat peltojen kuivumista kylvökuntoon. Hyvää sateissa on se, että ne sulattavat routaa ja tasaavat kosteutta maassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt alkavat toden teolla ensi viikon aikana.

Etelä-Suomessa ja maan länsiosissa pellolle on jo päästy ja ensimmäisiä kylvöjä aloitettu sokerijuurikkaalla ja kevätvehnällä. Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa ja itäisessä Suomessa on pelloilla vielä paikoin routaa. Lapissa ja Kainuun alueella lunta on vielä runsaasti.

Syyskasvit ovat selvinneet koko Suomessa kohtalaisen hyvin. Viime vuonna kato oli lähes totaalinen eteläisessä Suomessa. Tänä vuonna suurilta talvituhoilta on vältytty rukiilla ja syysvehnällä; talvituhoja on havaittu noin 15 prosentin verran. Syysöljykasveilla talvituhoja on lähes koko maassa 30–40 prosentilla kylvetystä alasta. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla talvituhoja on ollut myös rukiilla ja syysvehnällä noin neljänneksellä kylvetystä alasta.

Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on päästy lannoittamaan syyskasveja, muualla lannoitteiden levitys on kesken. Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminallakin tuhoja on ollut vain vähän: eniten Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, noin kymmenellä prosentilla alasta. Nurmien lannoitukset ovat alussa. Paikkauskylvöjä tullaan tekemään jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten, ja ne ovat käynnistyneet myös Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Viljan kylvöt sen sijaan ovat vasta alkutekijöissään. Ensimmäisiä kylvöjä on aloiteltu eteläisessä Suomessa noin viikko sitten, tällä viikolla laajemmin Etelä- ja Länsi-Suomen alueella ja ensi viikolla myös muualla Suomessa. Kylvötyöt ovat toistaiseksi tavanomaisessa aikataulussa paitsi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa aloitus on myöhässä noin viikon. Viljoista ensimmäisenä kylvetään kevätvehnää ja kauraa. Ensimmäisten joukossa kylvetään myös kevätrapsi, herne ja härkäpapu.

Varhaisperunoiden istutukset on tehty Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella kokonaan. Ensimmäiset varhaisperunat on istutettu huhtikuun puolivälissä. Kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan toukokuun puolivälissä, varasto- ja tärkkelysperunan kahden viikon kuluttua.

Tänä keväänä viljan hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuoden hintatasosta. Lisäksi tähän kasvukauteen valmistaudutaan vuosikymmenen kalleimmilla lannoitteilla ja muilla tuotantopanoksilla, mikä ei ole hyvä yhtälö tilojen kannattavuuden näkökulmasta.

Asiantuntijoidemme havaintojen mukaan herneen kylvöala lisääntyy. Siihen yhtenä tärkeänä perusteena on se, että herne kasvaa ilman erillistä lannoitusta. Lisäksi nurmien, monimuotoisuus- ja luonnonhoitopeltojen määrissä on nähtävissä kasvua. Viljelysuunnitelmien perusteella kevätvehnän kylvöaloissa on nähtävissä laskua koko Suomessa. Jos kevään eteneminen jatkuu hitaasti ja myöhästyy tavanomaisesta, vehnän kylvömäärät voivat laskea vielä tätäkin enemmän tai kylvöön tulee enemmän aikaisempia lajikkeita ja kasveja, kuten ohraa, kauraa ja rypsiä.

Härkäpavun kylvöala jatkaa laskuaan. Härkäpavun tilan on ottanut valkuaiskasvina herne. Viljelytoimissa näyttää siltä, että lannoitteiden käyttöä tullaan vähentämään normaalista. Viljelyssä tullaan katsomaan myös tarkemmin, mihin kalliita panoksia käytetään. Lisäksi nyt, kun panokset ovat kalliita, panostetaan enemmän hyville pelloille. Heikommin tuottavilla pelloilla maanparannuskasvit ja luonnonhoitopellot ovat hyviä vaihtoehtoja.

Talven ja vähäsateisen alkukevään jälkeen kevättyöt ovat alkaneet vauhdilla myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata. Tehoisa lämpösumma on tänä vuonna lähtenyt kertymään hiukan nopeammin kuin parina edellisvuotena. Meneillään oleva kylmä kausi viivästyttää kasvuun lähtöä.

Tunneleihin on jo kuukausi sitten istutettu ensimmäiset mansikat ja myös vadelmaa on jo istutettu. Kasvihuoneissa vadelma kukkii, ja Lounais-Suomessa mansikat ovat tunneleissa jopa raakilevaiheessa, joten ensimmäiset mansikat valmistunevat äitienpäiväksi. Etelä- ja Länsi-Suomessa avomaalla kasvu on lähtenyt eri marjakasveilla hyvin käyntiin. Talvituhoja ei juuri ole havaittavissa, tosin tilakohtaisia eroja voi olla riippuen mm. taimiterveydestä. Myös ilman harsoa olleet kasvustot näyttävät talvehtineen hyvin. Mansikalla kasvustot etelässä on pääasiassa jo harjattu ja ensimmäisiä lannoituksia ryhdytään tekemään. Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa harjaukset ovat vasta alkuvaiheessa. Herukoilla silmut alkavat avautua ja pistokkaiden leikkausta on käynnissä niillä, jotka lisäävät omista kasvustoista.

Ensimmäisille varhaisvihannespelloille on päästy huhtikuun alkupuolella Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla myös muualla Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja. Etelä-Savossa kaikkein aikaisimmat tilat, jotka sulattavat lunta pelloilta, ovat tehneet vihannesten istutuksia (kaali) ja kylvöjä (herne) sekä perunan istutuksia huhtikuun 20. päivän jälkeen. Keski-Suomessa ollaan vähän myöhäisemmässä kuin Etelä-Savossa. Kaikkein aikaisimmilla pelloilla on kuitenkin päästy tekemään sipuli-, herne- ja perunaistutuksia tai -kylvöjä huhtikuun lopun lämpimällä säällä.

Kasvihuonevihannesten, eli erilaisten tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen, sato on käynnissä ja toukokuulla satomäärät lisääntyvät huomattavasti. Aurinkoinen huhtikuu on suosinut taimien kasvua, ja viileä sää puolestaan jarruttanut kasvintuhoojien esiintymistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Tapon yrityksestä epäiltyä miestä esitetään vangittavaksi – puukotti uhria useita kertoja Varissuolla

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut sunnuntaina Varissuolla tapahtuneen epäillyn väkivaltarikoksen tutkintaa. Poliisi esittää teosta epäiltyä parikymppistä miestä vangittavaksi tapon yrityksestä.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.