Kevätkylvöt pitkällä ja kasvu vauhdikasta

Kevätkylvöt ovat edenneet rivakasti. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on kevätviljoista kylvetty jo suurin osa. Vain Lapissa kevättyöt ovat vasta alkumetreillä. Lapin alueella viljelijöitä ovat hankaloittaneet ennätykselliset tulvat, minkä vuoksi peltotöihin pääsyä on jouduttu odottamaan. Kylvöt ovat edenneet toukokuun toisen viikon jälkeen todella vauhdikkaasti. Sää lämpeni ja pellot kuivuivat hyvin kylvökuntoon, mikä joudutti kylvöjen ja kevätlannoitusten tekemistä.

Kevättöiden eteneminen on pääosin keskimääräisessä aikataulussa, mutta Etelä-Pohjanmaan ja paikoin Länsi-Suomen alueilla ollaan noin viikko ja Oulun alueella kaksi päivää keskimääräisestä jäljessä. Tällä hetkellä kylvötyöt ovat edenneet hyvin ja viljat ovat alkaneet orastua. Toiveissa on jo saada sateita, sillä pellot ovat paikoin hyvin kuivia. Sade varmistaisi hyvää kasvuun lähtöä niin orastuvilla pelloilla kuin nurmilla ja syyskasveilla.

Kylvöjen loppuun saattamisessa on alueellisesti isoja vaihteluja. Lähes kaikki kylvöt on saatu valmiiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten kylvötöitä on tekemättä Keski-Suomessa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Viljoista vehnät ja kaurat ovat saatu pääosin kylvettyä. Eniten on jäljellä ohran ja rypsin kylvöjä. Ohraa on kylvämättä erityisesti Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan alueilla.

Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa; Keski-Suomessa istutuksia tehdään vielä. Kosteus ja lämpö nopeuttavat perunan kasvua ja jouduttavat uusien perunoiden tuloa kauppoihin ja torimyyntiin. Kesä-, varasto- ja tärkkelysperunan istutuksia on aloitettu. Sokerijuurikas on saatu kylvettyä koko maassa. Paikoin Varsinais-Suomessa on tullut kuorettumaa kovien sateiden vuoksi, jolloin on jouduttu tekemään uusintakylvöjä.

Rikkakasvitilanne pelloilla on tällä hetkellä tavanomainen. Tämän kevään suurin vitsaus orastuvilla viljapelloilla ovat olleet viljaa syövät kirpat. Eniten kirppavioituksia on ollut Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla, jossa kirpat ovat syöneet pahoin orastuneita kevätviljoja. Kirppojen syönti heikentää sato-odotuksia ja viljan kasvuun lähtöä erityisesti kuivissa olosuhteissa. Toinen iso vitsaus ovat hanhet. Erityisesti Pohjois-Karjalassa orastuneilla pelloilla, syysviljapelloilla ja nurmilla on jouduttu paikoin kylvämään uudelleen, koska hanhet ovat syöneet pellon jopa kokonaan kasveista. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä maatiloille.

Syyskasvit voivat kohtalaisen hyvin koko maassa. Parhaiten talvehtiminen on onnistunut Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Syysruis on selvinnyt parhaiten koko maassa. Heikoiten se on talvehtinut Oulun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Esimerkiksi Oulun alueella tammikuun lumeton jakso aiheutti talvituhoja syyskasveille, erityisesti rukiille.

Syyskasveista heikoimmin on selvinneet syysöljykasvit, mutta onnistumisia on Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten hajontaa on syysvehnällä. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Karjalassa on syysvehnissä aukkoja, joita tullaan paikkaamaan kevätvehnällä. Lisäksi hanhet ovat aiheuttaneet mittavia tuhoja syysviljoilla Pohjois-Karjalan alueella. Kuminan talvehtiminen on onnistunut hyvin lähes koko Suomessa.

Nurmet ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin koko maassa. Niiden lannoitukset ja täydennyskylvöt on pääosin tehty, ja sateet tekisivät niille nyt hyvää. Myös nurmien vitsauksena ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalan nurmille.

Lämpimät säät ovat vauhdittaneet vihannesten ja marjojen kasvua. Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo useamman viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etenkin etelässä, mutta myös Keski-Suomessa, pellot ovat kuivuneet ja rupeavat jo kaipaamaan sadetta tai sadetusta. Marjakasveilla ei avomaalla ole juurikaan havaittu talvituhoja.

Mansikan ensimmäiset kukat ovat avautuneet maan eteläosien avomailla, ja kukat ovat avautumassa harson alla myös maan keskiosissa. Lämpimät säät ovat vauhdittaneet myös tuholaisten ilmestymistä, ja mansikalla on nähty paikoitellen paljonkin vihannespunkkeja. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja raakileita on jo muodostunut. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan tänäkin vuonna kevään valmistujaisjuhliin.

Myös avomaalla kehitys on nopeaa sekä vadelmalla että herukoilla. Punaherukka kukkii monin paikoin ja mustaherukan kukat ovat avautumassa. Omenapuiden kukat aukeavat Etelä-Suomessa lähipäivien aikana ja luumupuut ovat jo täydessä kukassa. Pölyttäjiä on ollut paikoin paljon liikenteessä.

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, ja lämpimässä säässä taimet ovat päässeet hyvään kasvuun. Etelä- ja Länsi-Suomessa istutetun kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut vauhdikasta. Lämmin sää on myös edistänyt tuholaisten lisääntymistä ja muun muassa kaalilla on näkynyt paikoitellen paljonkin kirppoja syömässä lehtiä.

Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin, nippusipulin ja parsan sadonkorjuu on alkanut etelässä ja niiden satokausi alkaa olla parhaimmillaan. Varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin kesäkuun alussa. Närpiön alueen kasvihuoneessa kurkun ja tomaatin kasvustot ovat hyvässä kunnossa aurinkoisen sään myötä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.