Varsin vaativa viljelykasvi

Sokerijuurikaspelto kasvaa sääolojen takia harvakseltaan ja juurikaskirppa on syönyt sokerijuurikkaiden lehdet reikiä täyteen. Jarmo Mäntyharju kertoo, että suomalaiset viljelijät pystyvät muutenkin tuottamaan vain puolet Suomen sokerimäärästä.  Sokerijuurikaspelto kasvaa sääolojen takia harvakseltaan ja juurikaskirppa on syönyt sokerijuurikkaiden lehdet reikiä täyteen. Jarmo Mäntyharju kertoo, että suomalaiset viljelijät pystyvät muutenkin tuottamaan vain puolet Suomen sokerimäärästä. Kuva: Marianne Rovio

Sokerijuurikkaan viljelijä on sään ja tuholaisten armoilla

Sokerijuurikas on vaatelias viljelykasvi, jota tänä vuonna ovat koetelleet niin armottomat sään vaihtelut kuin tuholaiset, kertoo oripääläinen maanviljelysneuvos ja maanviljelijäJarmo Mäntyharju. Hän on viljellyt vuodesta 2008 tilallaan myös sokerijuurikasta, mutta tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen huono.

– Näyttää siltä, että ilmastonmuutos on tehnyt sen, että sääolot ovat muuttuneet. Faktaa on ainakin se, että sään ääripäät vaihtelevat nyt enemmän kuin koskaan oman viljelyurani aikana. En usko, että sään muuttuessa viime vuosien tahtiin enää palataan sellaisiin aikaisempien vuosien huippusatoihin, Mäntyharju pohtii.

Mäntyharju toteaa, että näin rajuja sään muutoksia ei hän ole kuitenkaan aikaisemmin huomannut kuin mitä tänä vuonna ollut. Noin puolet hänen sokerijuurikaspeltojensa pinta-alasta kasvaa harvaan kasvanutta sokerijuurikasta.

– Hyvin poikkeukselliset sääolot ovat olleet tänä vuonna. On ollut paljon yöpakkasia jopa kesäkuun puolelle asti, ja kasvu on ollut pientä. Juhannusaatonaattoon asti oli kuivaa, koska keväällä ja alkukesästä ei satanut ollenkaan. Toki tässä on vielä juurikkaan kasvuaikaa jäljellä, Mäntyharju kertoo, ja osoittaa naapurin pellon nurmiviljelmää, joka on palanut kuivuudesta ja helteistä osittain lyhyeksi tynkäksi.

Mäntyharjun mukaan on todella vaikea ennakoida tulevaa säätä, joten on myös vaikea varautua mitenkään. Ennalta-arvaamattomat ja ääripäästä toiseen ajautuvat sääolot pakottavat viljelijän olemaan todella tarkka siitä, että työt aloitetaan ajoissa.

– Keväällä ei juuri sada ja ole riittävästi kosteutta, mikä korostaa töiden oikea-aikaisuutta entisestään. Jos olet päivän kaksi myöhässä kylvöissä, niin se vaikuttaa heti itämiseen ja sitä kautta loppusatoon.

Myös sokerijuurikkaan siemenet eivät ole lähteneet itämään kuivuudesta johtuen, koska maa ei ole päässyt kastumaan. Lisäksi kasvu on tapahtunut eri tahtia, ja osa on kasveista isoja kun toiset vasta puskevat maanpinnasta ylös.

– Näin on vaikeaa hoitaa myös mekaaninen rikkakasvien poisto koneellisesti haraamalla, koska nykyharat eivät ole niin teknisiä, että ne ottaisivat siemenväleistä rikkaruohot pois. Rikkakasvien torjunta on nyt tosi haasteellista.

Lisäksi juurikaskirppa on ollut sokerijuurikkaan viljelijöiden riesana ja syönyt kasvien lehdet reikiä täyteen.

– Nyt kiellettiin sokerijuurikkaan peittausaineet, koska ne ovat neonikotinoidipohjaisia, ja niillä on haitallinen vaikutus pölyttäjiin. Mutta peittausaineet laitetaan aina siemeneen, eikä kasvin päälle. Olemme ihmetelleet, että mitä maan alla oleva peitattu siemen voi vaikuttaa pörriäiseen. Nykyiset peittausaineiden tehot eivät riittäneet juurikaskirppoihin, joita on tänä vuonna ollut jopa kymmeniä yhdessä kasvissa.

Mäntyharju ei osaa vielä arvioida, miten juurikaskirpan syömät lehdet vaikuttavat satoon.

– Se on täysi arvoitus. Mutta nyt kun lehdet ovat täynnä kirpun syömiä reikiä, niin se ei pysty enää yhteyttämään täyspainoisesti. Nesteet eivät kulje kasvin sisällä, eikä se pysty toimimaan kuten terve lehti.

Marianne Rovio

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Tapon yrityksestä epäiltyä miestä esitetään vangittavaksi – puukotti uhria useita kertoja Varissuolla

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut sunnuntaina Varissuolla tapahtuneen epäillyn väkivaltarikoksen tutkintaa. Poliisi esittää teosta epäiltyä parikymppistä miestä vangittavaksi tapon yrityksestä.

Maskussa palkittiin vuoden yrittäjiä

Maskussa palkittiin yrittäjiä viime lauantaina.

Maskun kunta jakoi maskulaisille tai Maskussa toimiville yrittäjille vuosittaisia tunnustuksia perustuen kasvuun, edelläkävijyyteen tai erityiseen paikalliseen vaikuttavuuteen. Tunnustuksen saivat vuoden yritys, vuoden yksinyrittäjä, vuoden maatalousyrittäjä, vuoden nuori yrittäjä ja vuoden yritysteko.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.