Sokerijuurikas on vaatelias viljelykasvi, jota tänä vuonna ovat koetelleet niin armottomat sään vaihtelut kuin tuholaiset, kertoo oripääläinen maanviljelysneuvos ja maanviljelijäJarmo Mäntyharju. Hän on viljellyt vuodesta 2008 tilallaan myös sokerijuurikasta, mutta tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen huono.

– Näyttää siltä, että ilmastonmuutos on tehnyt sen, että sääolot ovat muuttuneet. Faktaa on ainakin se, että sään ääripäät vaihtelevat nyt enemmän kuin koskaan oman viljelyurani aikana. En usko, että sään muuttuessa viime vuosien tahtiin enää palataan sellaisiin aikaisempien vuosien huippusatoihin, Mäntyharju pohtii.

Mäntyharju toteaa, että näin rajuja sään muutoksia ei hän ole kuitenkaan aikaisemmin huomannut kuin mitä tänä vuonna ollut. Noin puolet hänen sokerijuurikaspeltojensa pinta-alasta kasvaa harvaan kasvanutta sokerijuurikasta.

– Hyvin poikkeukselliset sääolot ovat olleet tänä vuonna. On ollut paljon yöpakkasia jopa kesäkuun puolelle asti, ja kasvu on ollut pientä. Juhannusaatonaattoon asti oli kuivaa, koska keväällä ja alkukesästä ei satanut ollenkaan. Toki tässä on vielä juurikkaan kasvuaikaa jäljellä, Mäntyharju kertoo, ja osoittaa naapurin pellon nurmiviljelmää, joka on palanut kuivuudesta ja helteistä osittain lyhyeksi tynkäksi.

Mäntyharjun mukaan on todella vaikea ennakoida tulevaa säätä, joten on myös vaikea varautua mitenkään. Ennalta-arvaamattomat ja ääripäästä toiseen ajautuvat sääolot pakottavat viljelijän olemaan todella tarkka siitä, että työt aloitetaan ajoissa.

– Keväällä ei juuri sada ja ole riittävästi kosteutta, mikä korostaa töiden oikea-aikaisuutta entisestään. Jos olet päivän kaksi myöhässä kylvöissä, niin se vaikuttaa heti itämiseen ja sitä kautta loppusatoon.

Myös sokerijuurikkaan siemenet eivät ole lähteneet itämään kuivuudesta johtuen, koska maa ei ole päässyt kastumaan. Lisäksi kasvu on tapahtunut eri tahtia, ja osa on kasveista isoja kun toiset vasta puskevat maanpinnasta ylös.

– Näin on vaikeaa hoitaa myös mekaaninen rikkakasvien poisto koneellisesti haraamalla, koska nykyharat eivät ole niin teknisiä, että ne ottaisivat siemenväleistä rikkaruohot pois. Rikkakasvien torjunta on nyt tosi haasteellista.

Lisäksi juurikaskirppa on ollut sokerijuurikkaan viljelijöiden riesana ja syönyt kasvien lehdet reikiä täyteen.

– Nyt kiellettiin sokerijuurikkaan peittausaineet, koska ne ovat neonikotinoidipohjaisia, ja niillä on haitallinen vaikutus pölyttäjiin. Mutta peittausaineet laitetaan aina siemeneen, eikä kasvin päälle. Olemme ihmetelleet, että mitä maan alla oleva peitattu siemen voi vaikuttaa pörriäiseen. Nykyiset peittausaineiden tehot eivät riittäneet juurikaskirppoihin, joita on tänä vuonna ollut jopa kymmeniä yhdessä kasvissa.

Mäntyharju ei osaa vielä arvioida, miten juurikaskirpan syömät lehdet vaikuttavat satoon.

– Se on täysi arvoitus. Mutta nyt kun lehdet ovat täynnä kirpun syömiä reikiä, niin se ei pysty enää yhteyttämään täyspainoisesti. Nesteet eivät kulje kasvin sisällä, eikä se pysty toimimaan kuten terve lehti.

Marianne Rovio