Viime kesä tuotti hyvin itävää satoa

Kylvösiemennäytteiden laatutulokset siemensertifiointia varten tarkastetuista näytteistä ovat valmistuneet Ruokaviraston siemenlaboratoriosta tarkastuskaudelta 2022–23. Kevätviljojen keskimääräistä itämislaatua voi luonnehtia erinomaiseksi ja muidenkin lajien osalta hyväksi. Ainoastaan härkäpavun keskimääräinen itävyys oli aikaisempia vuosia alhaisempi. Myös viljojen puhtaustulokset osoittivat erinomaista laatua. Tuhannen siemenen painot lajikkeittain olivat edellistä kautta korkeammalla tasolla.

Siemenlaboratoriossa tutkittiin tarkastuskauden 2022–23 aikana noin 6 000 siemennäytettä, joista sertifiointinäytteitä oli noin 75 prosenttia. Tarkastuskausi alkaa aina 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.

Peitatun ohran ja kauran keskimääräinen itävyys oli 95,7 prosenttia ja 96,1 prosenttia, kevätvehnän 95,5 prosenttia. Peitatun ohran ja kauran itävyydet olivat noin kolme prosenttiyksikköä ja kevätvehnällä puolitoista prosenttiyksikköä korkeammat kuin edellisellä kaudella. Myös peittaamattoman ohran (95,4 %), kauran (94,9 %) ja kevätvehnän (94,3 %) keskimääräiset itävyydet olivat korkeammat kuin edellisellä kaudella.

Hernenäytteiden keskimääräinen itävyys oli 88,7 prosenttia ja härkäpavun 81 prosenttia. Heinistä timotein keskimääräinen itävyys oli 92,7 prosenttia ja nurminadan 90,7 prosenttia. Rypsin keskimääräinen itävyys oli 90,8 prosenttia ja rapsin 92,2 prosenttia.

Herneellä keskimääräinen itävyys oli korkein kymmeneen edelliseen kauteen verrattuna. Hernenäytteitä (233) tarkastettiin viime kaudella ennätysmäärä. Muutamissa härkäpapunäytteissä havaittiin ensimmäisen kerran härkäpapupiilokkaan aiheuttamaan itävyysvioitusta, mikä laskee näytteen itävyyttä. Piilokkaan aiheuttamia reikiä siemenissä havaittiin useissa näytteissä. Rypsillä keskimääräinen itävyys oli edellistä kautta korkeampi ja rapsilla alhaisempi. Timoteillä ja nurminadalla keskimääräinen itävyys oli puolitoista prosenttiyksikköä alhaisempi edelliseen kauteen verrattuna.

Kaikista sertifiointia varten tarkastettavista näytteistä tutkitaan näytteen lajipuhtaus, joka ilmoitetaan siemennäytteessä esiintyvien puhtaiden siementen ja epäpuhtauksien painoprosenttiosuutena sekä muiden kasvilajien siementen kappalemääränä tai prosenttiosuutena.

Päättyneellä kaudella kauralla 93,7 prosenttia, ohralla 98,4 prosenttia ja kevätvehnällä 98,2 prosenttia puhtausvaatimuksen täyttävistä sertifiointinäytteistä oli sellaisia, että niissä oli korkeintaan kolme kappaletta muiden viljalajien ja muiden lajien siemeniä puolen kilogramman näytteessä. Viljan sertifioidussa siemenessä (siemenluokka C) saa olla enintään kymmenen kappaletta muiden viljalajien ja muiden lajien siemeniä puolessa kilogrammassa. Suurin osa sertifioidusta viljansiemenestä täyttää puhtauden kappalemäärityksen lainsäädännön vaatimusta paremmin.

Liian alhaisen puhtausprosentin takia siemeneriä hylätään hyvin vähän. Viljoilla käytännössä ei ollenkaan, nurmikasveilla ja apiloilla joitakin eriä kausittain. Hiukan enemmän hylkäyksiä aiheuttaa edellä kuvattu muiden kasvilajien liian suuri kappalemäärä tai prosenttiosuus näytteessä.

Kaudella 2022–23 tutkittiin 331 luomusiemeneksi tarkoitettua sertifiointinäytettä. Eniten tutkittiin kauraa, timoteitä ja hernettä, seuraavaksi eniten ohraa, kevätvehnää ja nurminataa. Luomukauran keskimääräinen itävyys oli 95,1 prosenttia, timotein 92,2 prosenttia ja herneen 85,7 prosenttia. Luomusiemenen itämislaatu ei hävinnyt tavanomaisesti tuotetulle siemenelle.

Verrattaessa puhtausvaatimuksen täyttävien siemenerien sisältämien muiden kasvilajien määrää, luomusiemen ei ole aivan yhtä lajipuhdasta kuin tavanomaisesti tuotettu siemen. Päättyneellä kaudella kauralla 83,7 prosenttia, ohralla 74,1 prosenttia ja kevätvehnällä 80,8 prosenttia puhtausvaatimuksen täyttävistä sertifioidun siemenen näytteistä oli sellaisia, että niissä oli korkeintaan kolme kappaletta muiden kasvilajien siemeniä puolen kilogramman näytteessä.

Siemenlaboratoriossa tutkitaan tilauksesta myös siemenpakkaamojen raakaerien ja viljelijöiden oman siemenen (TOS-siemen) laatua. Myös nämä näytteet osoittivat erinomaista laatua. Tilaustutkimusnäytteitä tutkittiin noin tuhat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kun kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka vuosi samana päivänä. Aurinko paistaa tarpeeksi kirkkaasti, mutta ilma on edelleen niin kylmä, että järki suosittelisi pysymään sisällä. Silloin ihminen tekee päätöksen: nyt on kevät. Päätös ei perustu faktoihin. Se perustuu valoon.

Suomalaisiin kohdistuu runsaasti huijauspuheluita ulkomailta

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat suomalaisten arkea. Kilpi-sovellukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.

Turun ammattikorkeakoululle 40 lisäaloituspaikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 500 lisäaloituspaikkaa. Näistä Turun AMK sai 40 paikkaa. Turun ammattikorkeakoulu sai kokoaan suuremman määrän lisäaloituspaikkoja, mikä johtuu alueen työelämän kasvutarpeista.

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Kotimaista kurkkua viljeltiin viime vuonna ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa.

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan kuultiin, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä.

Varhan tavoitteena lisätä ikääntyneiden perhehoitoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tavoitteena on lisätä ikääntyneiden perhehoitoa. Perhehoito on julkinen palvelu, jossa hoiva ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai väliaikaisesti ikäihmisen kotona.

Turun musiikkijuhlilla kuullaan islantilaisia sävyjä, suuria orkesterivierailuja ja tarinallisia kokonaisuuksia

Kjartan Sveinsson.

Turun musiikkijuhlat (TMJ) järjestetään 1.–21. elokuuta. Festivaali tuo jälleen elämyksiä eri puolille kaupunkia ja jatkaa taiteellisen johtajan Lauri Porran Läsnä-teemaa, joka korostaa kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia.

Eloranta: Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historian tutkimusta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut Kansallisarkiston säästösuunnitelmista. Elorannan mukaan toimipisteiden sulkeminen ja digitaaliseen toimintamalliin siirtyminen heikentävät tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta päästä käsiksi ja tutkia Kansallisarkiston historiallisia aineistoja. Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lintujen kevätmuutto tavanomaista aikaisemmassa

Västäräkki.

Muuttolintuja saapuu päivä päivältä lisää, ja muutto etenee nopeasti pohjoiseen lumirajan vetäytyessä ja sulapaikkojen laajetessa. BirdLife Suomen kokoamien tietojen perusteella lintujen kevätmuutto on tavanomaista aikaisempi, muttei poikkeuksellinen, sillä kevätmuutto on tällä vuosituhannella käynnistynyt selvästi entistä aikaisemmin.

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta huhtikuussa järjestettävässä piirikokouksessa. Piirin puheenjohtaja Markus Blomquist (Turku) sekä varapuheenjohtajat Laura Wickström (Parainen) ja Roger Hakalax (Kemiönsaari) haluavat yhdessä jatkaa tehtävässään.

Mikä avuksi siitepölyallergian oireisiin?

Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas vuoto, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen sekä väsymys.

Siitepöly aiheuttaa monelle erilaisia silmä- ja nenäoireita, kun pensaat, lehtipuut ja heinät kukkivat. Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä käynnissä on lepän ja pähkinäpensaan kukinta.

Yrittäjät varoittaa laajoista energiatukitoimista – veroale voi pahentaa tilannetta

Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta sekä nostaa energian ja logistiikan kustannuksia pk-yrityksissä. Suomen Yrittäjät varoittaa Orpon hallitusta energian ja polttoaineiden laajamittaisista veronalennuksista ja hintasääntelystä. Veroalet voivat jopa pahentaa tilannetta.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.

Moni vuokranantaja jättää ilmoittamatta vuokratuloja verotukseen

Vuokratulojen verovalvonta tuo vuosittain kymmeniä miljoonia euroja lisää veroja yhteiskunnalle. Vuokratulot pitää ilmoittaa verotukseen itse. Myös virtuaalivaluutoista tai somenäkyvyyden kautta saadut tulot pitää ilmoittaa verotukseen. Esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivät ovat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta.

Aurajokisuulla pääsee polskimaan jo ensi kesänä

Kaarle Knuutinpojan rantatien varteen, Aurajokisuulle, rakennetaan uusi uimaranta. Työt ranta-alueella alkavat 30. maaliskuuta. Uimareille rakennetaan pukukopit, ulkosuihku ja väliaikainen wc.

Lupa- ja valvontavirasto aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Osa tarkastuksista voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Kellot kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä

Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Kuninkaantien muusikot esittää neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot

Paulus BucaenuksenMatteus-passio esitetään Mynämäen Pyhän Laurin kirkossa.

Kuninkaantien muusikot esittää hiljaisella eli pääsiäistä edeltävällä viikolla kaikkien neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa – ainakin moderneina aikoina – kun vastaava hanke toteutetaan. Neljän passion esityspäivät ja passiotekstien järjestys pohjautuvat Turun messukirjaan, Missale Aboenseen .

Näköislehti

Urheilu

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.