Elokuun lopulla on erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla satanut rankasti. Myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on saatu sadetta paljon elokuun aikana. Rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa ja ongelmaksi alkaa muodostua myös peltojen kantavuuden heikkeneminen. Märille pelloille ei voi mennä, vaan pitää odottaa niiden kuivahtamista, jottei maan rakenne kärsisi. Lisäksi puinteja on hidastanut jo edellisessä katsauksessa mainittu jälkiversonta, mikä aiheuttaa haasteita määritellä oikeaa puintiajankohtaa.

Tähän mennessä kaikkia viljalajeja on päästy puimaan ja arviolta 30 prosenttia alasta on korjattu. Pisimmällä puinnit ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Ajankohtaan nähden puinnit ovat viikosta kahteen tavanomaisesta myöhässä paitsi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja aivan eteläisimmässä Suomessa. Sateet kuitenkin viivästyttävät puintien edistymistä ja osalla pelloista on riskinä, että sato jää korjaamatta, osittain myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia.

Syysviljoista ruis on korjattu lähes kokonaan. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on eniten ruista korjaamatta ja puintikosteudet ovat olleet korkeita. Muualla Suomessa ruis saatiin korjattua hyvissä keleissä ja puintikosteudet olivat kohtalaisen matalia. Syysvehnästä on puitu suurin osa koko maassa ja puintikosteudet ovat olleet kohtalaisia. Satotaso on ollut hyvin vaihteleva, mutta kokonaisuutena tyydyttävä.

Kevätviljoista puinnit ovat pisimmällä kauralla ja ohralla. Eniten on saatu puitua Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa, joissa kevätviljoista ohrasta ja kaurasta on puitu noin puolet. Herneen ja härkäpavun puinnit ovat vasta alussa, mutta Keski-Pohjanmaalla herneestä on korjattu jo puolet. Kumina on saatu korjattua sateiden välissä lähes kokonaan koko maassa.

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko Suomessa. Rukiilla sato on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista jopa ennätyssatoja. Syysvehnä on pärjännyt heikommin ainakin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa satotaso on vaihdellut paljon tilojen välillä.

Kevätviljoista ohra ja vehnä tulevat olemaan pettymyksiä monilla alueilla. Sato on arvioitu näiden viljojen osalta keskimääräistä heikommaksi. Hyvään satoon päästään Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Oulun alueella. Kaurasta on vielä odotettavissa keskimääräinen sato, paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Savossa arvioidaan kaurasadon olevan välttävä.

Öljykasveista on odotettavissa huono sato käytännössä koko maassa. Kevätöljykasveja ei ole vielä puitu, mutta on nähtävissä, että satotaso jää keskimääräisestä. Ainoastaan Hämeessä arvioidaan öljykasvien sadon olevan kohtalainen.

Sateiden jatkuessa on suurena riskinä sadon laadun heikkeneminen ja myös sadon jääminen pellolle korjaamatta. Yksi poutapäivä rankkojen sateiden välissä ei riitä, vaan tarvittaisiin useampi yhtäjaksoinen poutapäivä, jotta sadonkorjuuta päästään pellolla jatkamaan.

Nurmi meni osassa Suomea vanhaksi, minkä vuoksi nurmirehun laatu ei ollut kakkossadossa hyvä ja se aiheuttaa ongelmia eläinten ruokinnassa. Niillä tiloilla, jotka korjaavat kolmannen nurmisadon, on tilanne varsin hyvä. Nurmet ovat saaneet kosteutta ja lämpöä, ja ne ovat hyvässä kasvussa koko maassa. Kolmannen sadon korjuu ajoittuu syyskuun puoliväliin. Niitossa kannattaa huomioida, että se tehdään pitkään sänkeen, jotta talvituhoilta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin. Kolmannen nurmisadon aikoo korjata noin puolet tiloista, erityisesti suuret karjatilat. Kokonaisuutena rehusato on ollut keskimääräinen lähes koko Suomessa molemmat sadot huomioiden.

Perunannostot ovat vasta alussa. Etelä-Pohjanmaalla perunapellot ovat todella märkiä ja osa perunoista on hukkunut. Ruokaperunaa on päästy nostamaan hieman ja satotaso on kohtalainen, kunhan nostot saadaan tehtyä hyvissä olosuhteissa.

Nyt on tarjolla paljon erilaisia kaaleja, kuten kerä-, puna-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalia. Kaalien lisäksi korjataan porkkanaa, salaattia, papuja sekä ainakin Ahvenanmaalla latva-artisokkaa. Ahvenanmaalla nostetaan myös kelta-, puna- ja purjosipulia varastoon. Elokuun paikoitellen isotkin sademäärät tuottavat haasteita viljelijöille. Isot sademäärät heikentävät osittain laatua ja tämän lisäksi koneellinen sadonkorjuu hankaloituu märillä pelloilla. Vihannesten osalta on todettavaa, että tänä syksynä etenkin kukkakaalin sato on ajoittain ollut selkeästi isompi kuin menekki. Avomaavihannesten tuoresatoa korjataan lokakuulle asti, jonka jälkeen jatketaan vielä varastovihannesten korjuuta.

Marjakausi ei vielä ole ohi, mutta on kääntymässä loppua kohden. Herukasta on saatu kohtalainen mutta ei missään nimessä huippusato. Teollisuusherukka on korjattu. Kuluvalle viikolle ennustetut sateet vaikeuttavat loppusadon korjuuta avomaalla. Pensasmustikan, tyrnin ja karhunvadelman sadonkorjuu jatkuu. Kasvutunneleista saadaan vielä sekä mansikkaa että vadelmaa. Marjasadot ovat olleet hyvin vaihtelevia paikasta riippuen. Mansikkasatoa on verottanut joillekin tiloille osuneet hallat, rankat sateet sekä hienoinen poimijapula. Tuoremansikan hyvänä säilynyt kysyntä oli myönteinen yllätys.

Tällä hetkellä Ahvenanmaalla, jossa suurin osa Suomen omenista viljellään, kerätään jo syyslajikkeita kuten Discoverya. Ahvenanmaalla sadon laatu on hyvä ja sadosta odotetaan normaalia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)