Sateet kiusaavat puinteja

Elokuun lopulla on erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla satanut rankasti. Myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on saatu sadetta paljon elokuun aikana. Rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa ja ongelmaksi alkaa muodostua myös peltojen kantavuuden heikkeneminen. Märille pelloille ei voi mennä, vaan pitää odottaa niiden kuivahtamista, jottei maan rakenne kärsisi. Lisäksi puinteja on hidastanut jo edellisessä katsauksessa mainittu jälkiversonta, mikä aiheuttaa haasteita määritellä oikeaa puintiajankohtaa.

Tähän mennessä kaikkia viljalajeja on päästy puimaan ja arviolta 30 prosenttia alasta on korjattu. Pisimmällä puinnit ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Ajankohtaan nähden puinnit ovat viikosta kahteen tavanomaisesta myöhässä paitsi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja aivan eteläisimmässä Suomessa. Sateet kuitenkin viivästyttävät puintien edistymistä ja osalla pelloista on riskinä, että sato jää korjaamatta, osittain myös pahan jälkiversonnan ja rikkakasvien läpikasvun takia.

Syysviljoista ruis on korjattu lähes kokonaan. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on eniten ruista korjaamatta ja puintikosteudet ovat olleet korkeita. Muualla Suomessa ruis saatiin korjattua hyvissä keleissä ja puintikosteudet olivat kohtalaisen matalia. Syysvehnästä on puitu suurin osa koko maassa ja puintikosteudet ovat olleet kohtalaisia. Satotaso on ollut hyvin vaihteleva, mutta kokonaisuutena tyydyttävä.

Kevätviljoista puinnit ovat pisimmällä kauralla ja ohralla. Eniten on saatu puitua Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa, joissa kevätviljoista ohrasta ja kaurasta on puitu noin puolet. Herneen ja härkäpavun puinnit ovat vasta alussa, mutta Keski-Pohjanmaalla herneestä on korjattu jo puolet. Kumina on saatu korjattua sateiden välissä lähes kokonaan koko maassa.

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko Suomessa. Rukiilla sato on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista jopa ennätyssatoja. Syysvehnä on pärjännyt heikommin ainakin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa satotaso on vaihdellut paljon tilojen välillä.

Kevätviljoista ohra ja vehnä tulevat olemaan pettymyksiä monilla alueilla. Sato on arvioitu näiden viljojen osalta keskimääräistä heikommaksi. Hyvään satoon päästään Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Oulun alueella. Kaurasta on vielä odotettavissa keskimääräinen sato, paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Savossa arvioidaan kaurasadon olevan välttävä.

Öljykasveista on odotettavissa huono sato käytännössä koko maassa. Kevätöljykasveja ei ole vielä puitu, mutta on nähtävissä, että satotaso jää keskimääräisestä. Ainoastaan Hämeessä arvioidaan öljykasvien sadon olevan kohtalainen.

Sateiden jatkuessa on suurena riskinä sadon laadun heikkeneminen ja myös sadon jääminen pellolle korjaamatta. Yksi poutapäivä rankkojen sateiden välissä ei riitä, vaan tarvittaisiin useampi yhtäjaksoinen poutapäivä, jotta sadonkorjuuta päästään pellolla jatkamaan.

Nurmi meni osassa Suomea vanhaksi, minkä vuoksi nurmirehun laatu ei ollut kakkossadossa hyvä ja se aiheuttaa ongelmia eläinten ruokinnassa. Niillä tiloilla, jotka korjaavat kolmannen nurmisadon, on tilanne varsin hyvä. Nurmet ovat saaneet kosteutta ja lämpöä, ja ne ovat hyvässä kasvussa koko maassa. Kolmannen sadon korjuu ajoittuu syyskuun puoliväliin. Niitossa kannattaa huomioida, että se tehdään pitkään sänkeen, jotta talvituhoilta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin. Kolmannen nurmisadon aikoo korjata noin puolet tiloista, erityisesti suuret karjatilat. Kokonaisuutena rehusato on ollut keskimääräinen lähes koko Suomessa molemmat sadot huomioiden.

Perunannostot ovat vasta alussa. Etelä-Pohjanmaalla perunapellot ovat todella märkiä ja osa perunoista on hukkunut. Ruokaperunaa on päästy nostamaan hieman ja satotaso on kohtalainen, kunhan nostot saadaan tehtyä hyvissä olosuhteissa.

Nyt on tarjolla paljon erilaisia kaaleja, kuten kerä-, puna-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalia. Kaalien lisäksi korjataan porkkanaa, salaattia, papuja sekä ainakin Ahvenanmaalla latva-artisokkaa. Ahvenanmaalla nostetaan myös kelta-, puna- ja purjosipulia varastoon. Elokuun paikoitellen isotkin sademäärät tuottavat haasteita viljelijöille. Isot sademäärät heikentävät osittain laatua ja tämän lisäksi koneellinen sadonkorjuu hankaloituu märillä pelloilla. Vihannesten osalta on todettavaa, että tänä syksynä etenkin kukkakaalin sato on ajoittain ollut selkeästi isompi kuin menekki. Avomaavihannesten tuoresatoa korjataan lokakuulle asti, jonka jälkeen jatketaan vielä varastovihannesten korjuuta.

Marjakausi ei vielä ole ohi, mutta on kääntymässä loppua kohden. Herukasta on saatu kohtalainen mutta ei missään nimessä huippusato. Teollisuusherukka on korjattu. Kuluvalle viikolle ennustetut sateet vaikeuttavat loppusadon korjuuta avomaalla. Pensasmustikan, tyrnin ja karhunvadelman sadonkorjuu jatkuu. Kasvutunneleista saadaan vielä sekä mansikkaa että vadelmaa. Marjasadot ovat olleet hyvin vaihtelevia paikasta riippuen. Mansikkasatoa on verottanut joillekin tiloille osuneet hallat, rankat sateet sekä hienoinen poimijapula. Tuoremansikan hyvänä säilynyt kysyntä oli myönteinen yllätys.

Tällä hetkellä Ahvenanmaalla, jossa suurin osa Suomen omenista viljellään, kerätään jo syyslajikkeita kuten Discoverya. Ahvenanmaalla sadon laatu on hyvä ja sadosta odotetaan normaalia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.