EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien tukimäärät ja muutoksia ehtoihin

Valtioneuvosto päätti maatalouden perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden EU-tulotuen ja ekojärjestelmätuen tukitasot ja -ehdot sekä luomutuotannon korvauksen muutokset vuodelle 2024.

Valtioneuvosto vahvisti yksikkötukitasot EU:n kokonaan rahoittamille tuotannosta irrotetuille maatalouden suorille pinta-alaperusteisille tuille hakuvuodelle 2024. EU-asetuksessa on annettu enimmäismäärä, joka suoriin tukiin voidaan vuosittain yhteensä käyttää. Suoriin tukiin luetaan myös tuotantoon sidotut tuet, mutta niiden tukitasoista annetaan oma asetuksensa myöhemmin. Tukitasoja tarkistetaan hakutietojen ja valvonnan tulosten perusteella ennen ensimmäisen erän maksamista loppuvuodesta 2024 ja ennen toisen erän maksamista vuoden 2025 touko–kesäkuussa.

Perustulotukeen käytetään enintään 294,27 miljoonaa euroa. AB-tukialueella tukitasoksi säädettiin 139,37 euroa hehtaarilta. C-tukialueella tukitasoksi säädettiin 119,49 euroa hehtaarilta.

Uudelleenjakotulotukeen käytetään enintään 26,1 miljoonaa euroa. Uudelleenjakotulotuen tukitasoksi säädettiin 17,75 euroa hehtaarilta koko maassa. Tätä tukimuotoa voivat saada kaikki aktiiviviljelijät, jotka ovat oikeutettuja perustulotukeen. Tukea maksetaan tilakohtaisesti enintään 50 hehtaarille.

Nuorten viljelijöiden EU-tulotukeen käytetään enintään 13,1 miljoonaa euroa. Tukitasoksi säädettiin 88 euroa hehtaarilta. Tukea voi saada tilakohtaisesti enintään 150 hehtaarille.

Ekojärjestelmässä on valittavissa yhdestä neljään toimenpidettä, joihin käytetään yhteensä enintään 86 miljoonaa euroa. Tukitasoiksi säädettiin nyt talviaikaisessa kasvipeitteessä 50 euroa, luonnonhoitonurmissa 65 euroa, viherlannoitusnurmissa 80 euroa ja monimuotoisuuskasveissa 300 euroa hehtaarilta.

Talviaikainen kasvipeite -toimenpiteessä hyväksytään sellaisten lehdettömien puuvartisten kasvien alat, joiden riviväleissä on talviaikaan maata peittävä kasvusto, esimerkiksi nurmi. Pysyvän nurmen ala tulee säilyttää 1. toukokuuta asti kyntämättä.

Luonnonhoitonurmi- ja viherlannoitusnurmitoimenpiteissä on täsmennetty, että alaa ei saa lannoittaa koko kalenterivuonna, ja kasvustot on niitettävä viimeistään 15. syyskuuta. Viljelijä voi valita niittoajankohdan nyt vapaammin, sillä aiemmin niitto tuli tehdä elokuun loppuun mennessä. Nurmet, jotka on perustettu ennen vuotta 2024 ja joita ei ole niitetty vuonna 2023, tulee niittää vuonna 2024. Monimuotoisuuskasvit-toimenpiteessä on lisätty siemenseoksiin sallittuja kasvilajeja lausuntojen perusteella.

Valtioneuvoston asetusta luomutuotannon korvauksesta täsmennettiin koulutuksen suorittamisen, myyntikasvivelvollisuuden ja seoskasvustojen osalta. Luomutuotannon koulutusta täsmennetään siten, että mikäli luomusitoumus siirretään kesken sitoumuskauden, siirron vastaanottajan on täytettävä luomun koulutusvaatimus.

Myyntikasvivelvollisuutta ei tarvitse noudattaa sellaisilla tiloilla, jonka sitoumusalasta käytetään vähintään 50 prosenttia omien tai säännöllisen yhteistyötahon luomukotieläinten rehuksi. Yhteistyöstä tulee olla sopimus joko suoraan yhteistyötilan tai luomutuotannon valvontajärjestelmään kuuluvan välitysliikkeen kanssa. Tämä mahdollistaa aiempaa laajemman yhteistyön luomurehuntuotannossa.

Asetusmuutoksen myötä myyntikasveiksi luetaan myös tiettyjen viljojen ja palkokasvien sekä palkokasvien ja öljykasvien seokset silloin, kun ne korjataan tuleentuneena ja ne ovat eroteltavissa toisistaan. Seokset on lueteltu asetuksen liitteessä 1. Lisäksi jatkossa tarhaherne luetaan myyntikasviksi myös ilman tuotantosopimusta.

Asetusmuutoksen myötä luonnonmukaisen sitoumuksen voi antaa myös kosteaviljelyalasta, jolla viljellään ruokohelpeä. Muutoksen myötä ruokohelpeä kohdellaan tukijärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden nurmikasvien kanssa. Samalla mahdollistetaan tältä osin laaja-alainen kosteaviljelyn kehittäminen.

Asetukseen tehtiin myös eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön uudistamisesta johtuvia teknisluonteisia säädösviittausten päivityksiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Noutopaketti nököttää toimituspisteessä keskimäärin vuorokauden

Turkulaisten verkkokauppapaketit ehtivät odottaa ulkoautomaateissa keskimäärin reilut 24 tuntia, mikä vastaa tarkalleen suomalaisten keskimääräistä noutoaikaa. Kaupungin sisällä erot ovat kuitenkin huomattavia, kertoo paketti- ja logistiikkayhtiö PostNordin data.

Kyselytutkimus: Suomalaisten maksaminen muutoksessa

Lähes 80 prosenttia käyttää arkisissa maksuissaan yleensä muita maksuvälineitä kuin käteistä, kertoo OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus. Maksamisessa tapahtunut murros näkyy myös asenteessa käteistä kohtaan: vain 16 prosenttia kaikista suomalaisista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että käteisen käyttö helpottaa budjetointia, koska se tekee kuluttamisen näkyväksi.

Myyräkannat kasvussa Lounais-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.

Ilmalämpöpumppujen vahinkoriski kasvaa hellesäällä

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan lämpimät kesät ovat saaneet puolet (49 %) suomalaisista investoimaan jollain tavalla viilennykseen. Helteet lisäävät myös vahinkoriskiä: viime kesän ennätyspitkän hellejakson aikana ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoilmoituksia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön kolminkertainen määrä tavanomaiseen kesäkuukauteen verrattuna.

Tutkija: Punkkirokotetta kannattaa harkita suositusalueiden ulkopuolellakin

Lämpimän kevään myötä punkit aktivoituivat tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista aikaisemmin ja punkkihavaintoja on tehty tähän mennessä poikkeuksellisen runsaasti eri puolilla maata.

Turun Suurtorin keskiaika nimitti kunniajäsenikseen Benito Casagranden ja Petteri Järven

Keskiajan Turku -tapahtumaa järjestävä Turun Suurtorin keskiaika ry julkisti kunniajäsenet perjantaina 26. kesäkuuta Brinkkalan pihalla osana tapahtuman ohjelmaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä Turun keskiaikaisista markkinoista. Nykyisin Keskiajan Turku nimeä kantava tapahtuma on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma, jossa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää.

Turun keskustan elävyys vahvistunut

Turun keskustassa tehtiin vuonna 2025 noin 22,2 miljoonaa käyntiä, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla keskustassa viivyttiin aiempaa pidempään ja asiointien määrä kasvoi.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Ratapihankadun kerrostalon peruskorjaus valmistui

Ratapihankatu 43 talo valmistuu peruskorjauksesta ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 1. heinäkuuta.

Uusi K-Market Houtskari avautuu tiistaina

Paraisten Houtskarissa juhlitaan tiistaina 30. kesäkuuta uuden K-Marketin avaamista. K-kauppiaana toimii Johnny Wikstedt .

Satamakadun liikenteeltä sulkemista jatketaan vuoden 2027 elokuuhun

Satamakatu välillä Vallihaudankatu-Linnankatu pysyy suljettuna kaikelta liikenteeltä elokuuhun 2027 saakka, eikä vain kuluvan vuoden loppuun, kuten aikaisemmin tiedotettiin.

Lounais-Suomen tienvarsia niitetään elokuun loppuun asti

Tienvarsien niitot ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1–4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Päällystystyö kaventaa kaistaa Tammitiellä

Jyrsintä- ja päällystystyö vaikuttaa liikenteeseen Tammitiellä, välillä Hämeentie-Vanha Hämeentie, 3. heinäkuuta asti. Yksi ajokaista on pois käytöstä. Paikalla on liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Hartela valittu Turun Karhunaukion monitoimitalohankkeen kehitysvaiheeseen

Hartela on valittu toteuttamaan Turkuun rakennettavan Karhunaukion monitoimitalon yhteistoiminnallisen KVR-hankkeen kehitysvaihe. Kehitysvaiheen sopimus on allekirjoitettu kesäkuussa 2026.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Varsinais-Suomeen 175 000 euroa avustusta arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Vuonna 2026 Lounais-Suomen elinvoimakeskus myönsi Varsinais-Suomen alueelle yhteensä 175 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 95 kappaletta, joista 40 hakijaa sai myönteisen päätöksen.

Teatteri Akselin vauhdikas farssi Vaimoni Maurice riemastuttaa Puolalanpuistossa heinäkuussa

Teatteri Akselin kesätuotantona nähdään tänä vuonna maailmanlaajuiseksi hitiksi noussut farssi. Raffy Shartin vuonna 1997 kirjoittama Vaimoni Maurice saa ensi-iltansa Rakennusperinteen Ystävät ry:n idyllisessä pihapiirissä Puolalanpuistossa perjantaina 3. heinäkuuta. Farssin ohjaa persoonallisista sovituksistaan tunnettu Kauno Takarautio .

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: TPS nousi voittoon Muzacin lisäaikamaalilla

Albijon Muzaci.

TPS palasi voittokantaan jalkapalloilun Veikkausliigassa, kun se löi Kupittaalla FF Jaron 3–2. Voittomaali syntyi dramaattisesti ottelun lisäajalla. Albijon Muzaci iski voittomaalin.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Åboraakkeli: Inter olympiamaisemiin

Kotimaisessa liigassa vahvan alkukauden pelannut Inter saa Konferenssiliigan ensimmäisellä karsintakierroksella vastaansa FK Sarajevon Bosnia ja Hertzegovinasta. Inter aloittaa kaksiosaisen otteluparin vieraissa 9. heinäkuuta. Ratkaiseva toinen osaottelu pelataan Kupittaalla viikkoa myöhemmin 16. heinäkuuta.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Mingsupphakun iski maailmanmestariksi

Turkulainen thainyrkkeilijä Ommi Mingsupphakun voitti torstaina amatöörien MM-finaalissa ruotsalaisen Ewin Atesin kaikin tuomariäänin 3-0.