Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 90 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Se oli kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pysyi edellisen vuoden tasolla.

Silakan ja kilohailin korkean tuottajahinnan myötä saaliin arvo kasvoi peräti 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Rannikkokalastajien lohi- ja siikasaaliis jäi viime vuonna pieneksi, mutta muun muassa muikusta, ahvenesta ja kuoreesta saatiin tavallista suurempi saalis. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 69 miljoonaa kiloa ja kilohailia 15 miljoonaa kiloa, kumpaakin lajia reilut miljoona kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuottajahintojen nousun myötä saaliin arvo kasvoi 37,6 miljoonaan euroon. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, toisena kilohaili, seuraavina ahven, siika, kuha, muikku ja lohi.

Viidesosa silakkasaalista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Viroon tai Ruotsiin. Yli kymmenen miljoonaa kiloa kalaa vastaanotettiin Uudenkaupungin, Kemiönsaaren Kasnäsin, Viron Paldiskin ja Taivassalon Tuomaraisten kalasatamissa. Viidennes Suomeen puretusta silakkasaaliista meni suoraan elintarvikkeeksi, reilusta kolmanneksesta tehtiin kalajauhoa ruokakalankasvatuksen tarpeisiin, 11 prosenttia käytettiin turkiseläinten rehuna ja loput vietiin ulkomaille. Myös Suomeen puretusta kilohailisaaliista suurin osa (80 prosenttia) meni kalajauhon tuotantoon.

– Muikkua kalastettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, yli puoli miljoonaa kiloa. Muikkusaalis pyydettiin lähes kokonaan Perämereltä, jossa se oli arvoltaan tärkein saalislaji, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti tiedotteessa.

Selkämeren kuoresaalis oli tavallista suurempi. Myös ahven-, lahna- ja särkisaaliit olivat suuremmat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kuhasaaliin toistakymmentä vuotta jatkunut väheneminen taittui, haukisaalis oli keskimääräinen. Siika-, made- ja taimensaalis oli keskimääräistä pienempi.

Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä ja ajallisin sekä alueellisin rajoituksin. Pohjanlahdelle asetetusta silakkakiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 72 prosenttia, ja Suomenlahden–Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän alle puolet eli 16 500 lohta, ja turskakiintiöstä reilu puolikas eli 26 000 kiloa.

Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi muun muassa kalakantojen tila, polttoainekustannukset, kalan kysyntä, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä sekä pyynnin määrä. Pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioivien pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt rysä- ja troolikalastuksessa lähes puoleen, verkkokalastuksessa kolmannekseen ja siimapyynnissä kahdeksasosaan.

– Vuonna 2023 Suomeen puretusta silakasta ja kilohailista maksettiin 0,30 euroa kilolta, eli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Silakka ja kilohaili ovat merialueen kaupallisen kalastuksen tärkeimmät saalislajit, joten näiden tuottajahintojen nousu siivitti koko merialueen kaupallisen kalansaaliin arvon reiluun nousuun, toteaa yliaktuaari Miikka Husa.

Hintojen nousuun vaikuttivat kalajauhon- ja öljyn korkea kysyntä ja raaka-aineen niukkuus markkinoilla. Itämeren kalastuskiintiöt pienentyivät, ja El Niñosta johtuvat Etelä-Amerikan kalastuskiellot heijastuivat kalajauhon- ja öljyn raaka-aineen hintoihin globaalisti.

Elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,43 euroa kilolta ja teollisuussilakan tuottajahinta oli 0,27 euroa kilolta. Myös peratun lohen tuottajahinta jatkoi nousuaan, ja oli 10,32 euroa kilolta, 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2022. Peratun siian tuottajahinta sen sijaan laski neljä prosenttia, ja oli 5,54 euroa kilolta.

Kalan tuottajahintatilasto uudistui, ja nyt tilastossa erotellaan ihmisravinnoksi ja teollisuudessa käytettävän kalan tuottajahinnat myös muiden lajien kuin silakan osalta. Ihmisravinnoksi käytettävästä kalasta maksetaan teollisuuskalaa selvästi korkeampaa hintaa, joten näiden käyttötapojen suhde vaikuttaa merkittävästi tilastoituun kalan tuottajahintaan niillä kalalajeilla, joista osa päätyy teollisuuskäyttöön. Silakan ja kilohailin lisäksi teollisuuden käyttöön päätyy muun muassa muikkua, särkikaloja sekä ahventa. Vuonna 2023 ihmisravinnoksi käytettävän muikun, hauen, lahnan ja särjen tuottajahinnat nousivat, kun taas ahvenen, kuhan ja mateen tuottajahinnat laskivat.

Kaupallinen kalastus merellä -tilasto perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin tietoihin, jotka kootaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa aluksen koosta ja saalislajista riippuen joko suoraan mereltä, 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta tai kalastuskuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Isoimmissa aluksissa on satelliittiseurantalaitteisto, jonka avulla seurataan aluksen liikkeitä.

Kalan tuottajahintatiedot perustuvat vuodesta 2023 yksinomaan kalan ensiostajien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tekemiin kalan ostoilmoituksiin. Vuoteen 2022 asti muiden kuin kiintiöityjen kalalajien hintatietoja kerättiin lisäksi paneelimuotoisella kyselyllä 20–30 kalan ensiostajalta, ja vuoteen 2021 asti kiintiöimättömien kalalajien hintatiedot perustuvat lähes yksinomaan näihin tietoihin.

Vuonna 2022 Varsinais-Suomen ELY-keskus alkoi valvoa Neuvoston asetuksen mukaisten kalan ostoilmoitusten toimittamista myös muista kuin kiintiöidyistä kalalajeista. Tämän takia kalan tuottajahintatilaston aineisto on vuodesta 2022 alkaen huomattavasti aiempia vuosia kattavampi ja sisältää myös rehukäyttöön ostettua kalaa muidenkin lajien kuin silakan ja kilohailin osalta. Elintarvikkeeksi ja teollisuuteen käytettävän kalan tuottajahinnat julkaistiin vuotta 2023 koskevan tilastojulkistuksen yhteydessä erikseen kaikille tilastoitaville lajeille. Aikasarja ihmisravinnoksi käytettävän kalan tuottajahinnalle on saatavilla vuodesta 2000 lähtien Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)