Sadonkorjuu edennyt loppusuoralle

Sadonkorjuu on edennyt pääosin hyvissä, poutaisissa sääolosuhteissa, kertoo ProAgria. Viljojen puinnit ovat loppusuoralla. Puimatta on edelleen kaikkia viljalajeja ja suurin osa kevätöljykasveista.

Syyskuun alussa sateet paikoitellen keskeyttivät puinteja, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla saatiin runsaita sateita lyhyessä ajassa ja osa viljoista jäi veden alle. Kovat sateet ovat myös lakoonnuttaneet viljaa. Erityisesti kauraa meni pahoin lakoon, mikä hankaloitti sadonkorjuuta.

Muuten puinnit ovat edenneet tasaisesti koko Suomen alueella, ja keskimääräiseen syksyyn nähden puinnit ovat edenneet nopeasti. Puintikosteudet ovat olleet alhaisia tänä vuonna, koska vilja valmistui aikaisin puintikuntoon. Viimeisissä puinneissa puintikosteudet ovat olleet hyvin matalia, mikä vähentää kuivauskustannuksia merkittävästi. Perunan nostokausi on parhaillaan menossa ja sokerijuurikkaan nostot alkavat päästä täyteen vauhtiin kuun lopussa.

Syysviljojen kylvöalat näyttävät nousevan, ainakin syysvehnän osalta. Aikainen sadonkorjuu on mahdollistanut syysviljan kylvöt ajoissa. Rukiin kylvöalat ovat keskimääräiset tänä syksynä. Kylvetyt syysviljat ovat orastuneet tasaisesti, mutta alueilla, joissa sateet ovat olleet rajuja, syysviljat ovat liettyneet pahoin. Lämmin syksy on vauhdittanut syyskasvien kasvua, mutta samalla myös houkutellut tuholaisia, kuten kahukärpäsiä ja rapsipistiäisiä, pelloille. Tuholaistilannetta kannattaa seurata ja tehdä tarpeen mukaan torjuntatoimia kasvustojen pelastamiseksi.

Syysviljojen satotaso on ollut vain välttävä koko Suomessa. Rukiilla satotaso on ollut tyydyttävä, mutta laadussa on ollut vaihtelua. Erityisesti torajyviä on esiintynyt keskimääräistä enemmän. Syysvehnällä satotaso on vaihdellut välttävästä heikkoon, mutta hyviäkin onnistumisia on saatu erityisesti eteläisessä Suomessa. Syysöljykasveilla talvi verotti paljon pinta-alaa ja selvinneistä syysöljykasveista on saatu kohtalaisia satoja.

Kauran satotaso on hieman keskimääräistä parempi ja paikoin sadot ovat olleet hyviä.

Kauran viljelyalat olivat tänä vuonna nousussa ja satoa tulee varastoon ennätysmäärä. Ohrasta korjattava sato on lähellä keskimääräistä satoa, mutta monella tilalla sato on ollut pettymys. Kauran ja ohran laadussa, erityisesti hehtolitrapainoissa, on ollut ongelmia. Esimerkiksi kauralla on paljon alle 50 kilon painavia eriä, mikä jää alle vastaanottorajan. Ohrilla jopa alle 60 kilon painoisia eriä on korjattu. Tällaisille erille ei ole markkinoita, mutta laatua voidaan parantaa kuivurissa tehokkaalla esipuhdistuksella, jotta pienet jyvät saadaan pois eristä. Myös kohonneita, punahomeen aiheuttaneita toksiinipitoisuuksia on paikoitellen havaittu viljasadossa.

Viljan hinnat ovat koko sadonkorjuun ajan laskeneet merkittävästi. Erityisesti tiloilla, jotka eivät olleet tehneet viljelysopimuksia sadostaan, on tilanne hyvin haastava. Sadon tuotot eivät riitä kattamaan tuotantokustannuksia kuin niillä tiloilla, jotka ehtivät sitomaan hinnan sopimuksilla ajoissa. Suunnitelmallisuuden merkitys viljelyssä tulee korostumaan koko ajan enemmän ja tällaisen vuoden jälkeen suunnitelmallisuuden täytyy lisääntyä entisestään.

Herneen sadonkorjuu on loppusuoralla. Iso osa herneestä on ollut pahasti laossa, minkä vuoksi sadonkorjuu on ollut todella haastavaa. Herne on kuitenkin kasvanut tänä kasvukautena hyvin ja tuottanut hyvän sadon. Öljykasvien sadonkorjuu on puitavista viljelykasveista eniten kesken. Rypsiä ja rapsia on puitu eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Öljykasvien sato arvioidaan tyydyttäväksi koko maassa. Viljelykiertoon öljykasvit ja herne tuovat hyvää vaihtelua ja ne ovat katetuottolaskelmien perusteella erinomaisia vaihtoehtoja viljakiertoon.

Kolmas nurmisato on pääosin korjattu, ja näyttää siltä, että noin puolella kaikista tiloista kolmas sato korjataan. Nurmisato on ollut keskimääräinen ja osassa maata keskimääräistä parempi. Kolmatta satoa on päästy korjaamaan normaalia aikaisemmin, mutta runsaiden sateiden vuoksi korjuu on ollut ongelmissa erityisesti pohjalaismaakunnissa. Sadon laatu on ollut hyvä.

Perunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään. Suuret sademäärät kuun vaihteessa tulivat haastavaan aikaan, koska perunannostot olivat juuri pääsemässä vauhtiin. Pellot ovat onneksi kuivahtaneet menneen viikon aikana ja nostoja on päästy jatkamaan.

Sokerijuurikasta on alettu myös nostaa, mutta pääosin nostot ovat vasta alussa. Sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjiä ja kasvattamassa hyvän sadon. Syksylle toivotaan hyviä nostokelejä, jotta suuri ja laadukas sato saataisiin talteen pelloilta.

Varastovihannesten ja sipulin korjuu on aloitettu, mutta pääkorjuukausi on vielä edessä. Varastovihannesten, kuten porkkanan, kaalin ja sipulin, satonäkymät arvioidaan pääosin hyviksi. Toki kasvukauden hyvin paikalliset sadekuurot ovat joissakin paikoissa alentaneet satonäkymiä. Lämmin syksy voi myös jonkun verran nostaa viljelijöiden varastointikuluja, koska lämpimien juuresten viilentäminen varastoissa vaatii enemmän energiaa.

Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon sekä parsa- ja kukkakaalien, satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa. Myös vähemmän tuttuja kasveja, kuten fenkolia, juuripersiljaa ja latva-artisokkaa, korjataan vielä pelloilta. Tähän aikaan vuodesta myös kurpitsat valmistuvat ja erikokoisia ja värisiä kurpitsoja on nyt myynnissä.

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan syyslajikkeiden aurinkoisten säiden ansiosta hyvin värittyneitä omenoita. Omenasato arvioidaan kokonaisuudessaan hyväksi. Vaikka marjojen pääsatokausi on jo ohitse niin kotimaisia, tunneleissa tuotettuja marjoja, kuten mansikkaa, karhunvadelmaa ja pensasmustikkaa, on vielä tarjolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kun kaikki on mahdollista

Se tapahtuu joka vuosi samana päivänä. Aurinko paistaa tarpeeksi kirkkaasti, mutta ilma on edelleen niin kylmä, että järki suosittelisi pysymään sisällä. Silloin ihminen tekee päätöksen: nyt on kevät. Päätös ei perustu faktoihin. Se perustuu valoon.

Suomalaisiin kohdistuu runsaasti huijauspuheluita ulkomailta

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kuormittavat suomalaisten arkea. Kilpi-sovellukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella yhteydenottoja tulee useista maista, ja niiden rinnalla liikkuu myös paljon viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palvelujen nimissä tehtyjä tietojenkalasteluyrityksiä.

Turun ammattikorkeakoululle 40 lisäaloituspaikkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 500 lisäaloituspaikkaa. Näistä Turun AMK sai 40 paikkaa. Turun ammattikorkeakoulu sai kokoaan suuremman määrän lisäaloituspaikkoja, mikä johtuu alueen työelämän kasvutarpeista.

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Kotimaista kurkkua viljeltiin viime vuonna ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa.

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan kuultiin, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä.

Varhan tavoitteena lisätä ikääntyneiden perhehoitoa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tavoitteena on lisätä ikääntyneiden perhehoitoa. Perhehoito on julkinen palvelu, jossa hoiva ja huolenpito järjestetään perhehoitajan yksityiskodissa tai väliaikaisesti ikäihmisen kotona.

Turun musiikkijuhlilla kuullaan islantilaisia sävyjä, suuria orkesterivierailuja ja tarinallisia kokonaisuuksia

Kjartan Sveinsson.

Turun musiikkijuhlat (TMJ) järjestetään 1.–21. elokuuta. Festivaali tuo jälleen elämyksiä eri puolille kaupunkia ja jatkaa taiteellisen johtajan Lauri Porran Läsnä-teemaa, joka korostaa kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia.

Eloranta: Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historian tutkimusta

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut Kansallisarkiston säästösuunnitelmista. Elorannan mukaan toimipisteiden sulkeminen ja digitaaliseen toimintamalliin siirtyminen heikentävät tutkijoiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta päästä käsiksi ja tutkia Kansallisarkiston historiallisia aineistoja. Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lintujen kevätmuutto tavanomaista aikaisemmassa

Västäräkki.

Muuttolintuja saapuu päivä päivältä lisää, ja muutto etenee nopeasti pohjoiseen lumirajan vetäytyessä ja sulapaikkojen laajetessa. BirdLife Suomen kokoamien tietojen perusteella lintujen kevätmuutto on tavanomaista aikaisempi, muttei poikkeuksellinen, sillä kevätmuutto on tällä vuosituhannella käynnistynyt selvästi entistä aikaisemmin.

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta

RKP Varsinais-Suomen puheenjohtajisto hakee jatkokautta huhtikuussa järjestettävässä piirikokouksessa. Piirin puheenjohtaja Markus Blomquist (Turku) sekä varapuheenjohtajat Laura Wickström (Parainen) ja Roger Hakalax (Kemiönsaari) haluavat yhdessä jatkaa tehtävässään.

Mikä avuksi siitepölyallergian oireisiin?

Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas vuoto, aivastelu, silmien kutina ja vuotaminen sekä väsymys.

Siitepöly aiheuttaa monelle erilaisia silmä- ja nenäoireita, kun pensaat, lehtipuut ja heinät kukkivat. Siitepölykausi alkaa Suomessa kevättalvella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä käynnissä on lepän ja pähkinäpensaan kukinta.

Yrittäjät varoittaa laajoista energiatukitoimista – veroale voi pahentaa tilannetta

Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta sekä nostaa energian ja logistiikan kustannuksia pk-yrityksissä. Suomen Yrittäjät varoittaa Orpon hallitusta energian ja polttoaineiden laajamittaisista veronalennuksista ja hintasääntelystä. Veroalet voivat jopa pahentaa tilannetta.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.

Moni vuokranantaja jättää ilmoittamatta vuokratuloja verotukseen

Vuokratulojen verovalvonta tuo vuosittain kymmeniä miljoonia euroja lisää veroja yhteiskunnalle. Vuokratulot pitää ilmoittaa verotukseen itse. Myös virtuaalivaluutoista tai somenäkyvyyden kautta saadut tulot pitää ilmoittaa verotukseen. Esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivät ovat 1., 14., 21. ja 28. huhtikuuta.

Aurajokisuulla pääsee polskimaan jo ensi kesänä

Kaarle Knuutinpojan rantatien varteen, Aurajokisuulle, rakennetaan uusi uimaranta. Työt ranta-alueella alkavat 30. maaliskuuta. Uimareille rakennetaan pukukopit, ulkosuihku ja väliaikainen wc.

Lupa- ja valvontavirasto aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut tarkastuskäynnit lastensuojelulaitoksiin ja kehitysvammaisten yksiköihin. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Osa tarkastuksista voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Kellot kesäaikaan sunnuntaina

Talvi- eli normaaliaika päättyy ja kesäaikaan siirrytään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kellojen viisareita siirretään tunti eteenpäin ensi sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä

Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Kuninkaantien muusikot esittää neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot

Paulus BucaenuksenMatteus-passio esitetään Mynämäen Pyhän Laurin kirkossa.

Kuninkaantien muusikot esittää hiljaisella eli pääsiäistä edeltävällä viikolla kaikkien neljän evankelistan teksteihin sävelletyt varhaiset passiot. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa – ainakin moderneina aikoina – kun vastaava hanke toteutetaan. Neljän passion esityspäivät ja passiotekstien järjestys pohjautuvat Turun messukirjaan, Missale Aboenseen .

Näköislehti

Urheilu

Åboraakkeli: Wirmo taistelee liiganoususta

Olivia Pietilä.

Varsinais-Suomen asema naisten F-liigassa saattaa hyvinkin vahvistua ensi kaudella. Salibandyn naisten divarin superfinaalissa kohtaavat Mynämäen SBS Wirmo ja SPV. Finaali pelataan Mynämäellä lauantaina 28. maaliskuuta.

Eero Vuorjoki, Oscar Häggström ja Vincent Ulundu Pikkuhuuhkajien matkassa

Vincent Ulundu.

Pikkuhuuhkajat kohtaa San Marinon vieraissa 26. maaliskuuta kello 19 Suomen aikaa ja Kyproksen kotona Tampereella 31. maaliskuuta kello 18.

TPS:n Olli Kuismalle kahden vuoden jatkopahvi

Olli Kuisma.

TPS:n salibandymiesten ykkösmaalivahti Olli Kuisma jatkaa Palloseurassa. Kuisman allekirjoittama jatkosopimus pitää miehen TPS:n maalilla kahden seuraavan kauden ajan, kevääseen 2028. Kuluvalla kaudella Pöytyän Urheilijoiden kasvatti on ollut TPS:n tärkeimpiä yksilöitä. Kuisma on pelannut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kauden liigaottelut. Kuisman jatkosopimus tuo jatkuvuutta TPS:n miehistöön.

Kreikkalaiskärki lainalle Puolasta TPS:aan

Theodoros Tsirigotis.

Pääsiäisviikonloppuna alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura vahvistaa miehistöään uudella kärkipelaajalla. TPS lainaa keskushyökkääjä Theodoros Tsirigotisin Puolan pääsarjassa pelaavalta Gornik Zabrzen joukkueelta. Tsirigotisin lainasopimus turkulaisseuran kanssa ulottuu 1. elokuuta asti.

Missäs oot?: Toiminnanjohtaja jääkaapilla

Janne Kytölä.

Tavoitimme TPS Salibandyn toiminnanjohtaja Janne Kytölän torstaina kello 14.15.

Daniel Ståhl jahtaa yhä puuttuvaa kultaansa

Oklahoman Ramonassa sijaitseva ”ennätysten pelto” ei kiinnosta Daniel Ståhlia. – Haluan heittää pitkälle oikeissa kisoissa ja voittaa arvokisamitaleja, mies linjaa.

Eurooppalaisten yleisurheilijoiden päätavoite alkavana kesänä on Englannin Birminghamissa elokuussa käytävät EM-kisat. Myös kiekonheittäjä Daniel Ståhlin tämän kauden tähtäin on asetettu Birminghamiin.