Suomen talouden nousukäänne vahvistuu, mutta kuntatalous käy vielä aallonpohjalla

Kotimaan talouden elpyminen vauhdittuu ensi vuonna, kun sekä kulutus että investoinnit piristyvät. Merkittävin epävarmuus sekä koko maan että kuntatalouden kannalta liittyy työllisyyden ennakoitua heikompaan kehitykseen. Kuntataloudessa alijäämät syvenevät ensi vuonna. Aallonpohjan jälkeen sopeutustoimet sekä suhdanteen parantaminen vähitellen vahvistavat kuntataloutta vuodesta 2026 alkaen.

Tuoreimmat bkt-tilastot vahvistavat, että käänne Suomen taloudessa on tapahtunut. Bruttokansantuote on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä, vaikka matkan varrelle on mahtunut poikkeuksellisen mittavia työtaisteluita ja talousluottamus on pysynyt heikkona. Elpyminen on kuitenkin yhä kapea-alaista. Kasvua ovat toistaiseksi tukeneet lähinnä nettovienti sekä julkiset investoinnit. Sen sijaan kotimaiset yksityiset kysyntätekijät ovat edelleen heikoissa kantimissa.

– Huolestuttavin tilanne on yksityisessä kulutuksessa, josta on odotettu jopa noususuhdanteen pääasiallista ajuria. Vielä ei siltä näytä. Viime vuosina koetulla elinkustannusten ja korkotason nousulla on ollut ennakoitua pidempi varjo. Vaikka ostovoima on jo alkanut kohentua ja korot laskevat, niin työllisyyden heikkeneminen, etuusleikkaukset sekä yleisen arvonlisäverokannan korotus ovat pitkittäneet kulutustaantumaa, kommentoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.

Vaikka kotimarkkinoiden tilanne on odotuksia vaikeampi ja kuluttajien luottamus alamaissa, yritystaloudessa kasvuodotukset ovat alkaneet jo vahvistua. Talouden toteutuneen kehityksen myönteiset ja kielteiset yllätykset ovat kutakuinkin tasapainossa, joten Kuntarahoitus ei tässä vaiheessa näe tarvetta muuttaa lähivuosien bkt-ennustettaan.

– Ensi vuoden lähtöasetelmat ovat selvästi paremmat. Viennin vedon lisäksi myös investoinnit ja kulutus alkavat tuottaa kasvua. Elpymisen laventumisen ansiosta kahden prosentin bkt-kasvu vuosina 2025–26 on edelleen realistinen arvio, Vesala jatkaa.

Ennusteeseen liittyvät riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Kotimaassa merkittävin epävarmuus kohdistuu työllisyyteen.

– Varsinainen riskien runsaudensarvi on kuitenkin kansainvälisen talouden ja politiikan arvaamattomuus, Vesala toteaa.

Markkinat odottavat EKP:n laskevan talletuskorkonsa ensi vuoden aikana melko nopeasti alle kahden prosentin.

– Euroalueen inflaatio onkin hidastunut lupaavasti, mutta protektionismi sekä mahdolliset uudet geopoliittiset kriisit voivat yhä aiheuttaa globaaleihin toimitusketjuihin häiriötä ja nostaa tuotantokustannuksia. Näiden riskien vuoksi EKP voi lopulta päätyä alentamaan korkoja markkinaodotuksia vähemmän, Vesala sanoo.

Neljän poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen kuntatalouden rahoitusalijäämä kasvaa kuluvana vuonna selvästi, kun tilapäisten tuloerien vaikutukset poistuvat, toimintakulut nousevat ja investoinnit säilyvät korkealla tasolla.

Kunnilla on jo käynnissä merkittäviä säästöohjelmia ja kuntien tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo nousee ensi vuonna 0,07 prosenttiyksikköä. Meno- ja tulosopeutuksesta huolimatta arvioimme kuntien rahoitusalijäämän kasvavan vuonna 2025 1,7 miljardiin euroon.

Kuntataloutta rasittavat käyttötalouden menopaineet, sote-siirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset sekä nettoinvestointien lievä kasvu. Heikentynyt työllisyysnäkymä on puolestaan verokertymille varteenotettava riski.

– Myös hyvinvointialueiden talousvaikeuksilla on omat heijastusvaikutuksensa kuntiin. Kuntien omistamien sote-kiinteistöjen minimivuokra-aika päättyy vuoden 2025 lopussa ja hyvinvointialueet tuskin käyttävät vuokrasopimusten ylimääräistä optiovuotta. Edessä on vuokrasopimusten irtisanomisia tai uusia sopimuksia alennetuilla vuokrilla. Käyttämättömiksi jäävät sote-kiinteistöt aiheuttavat kunnille monenlaisia ylläpito-, muunto- ja purkukustannuksia, jotka vähentävät kuntien pääasiallisiin tehtäviin käytettävissä olevia varoja, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Myös TE-uudistuksesta kunnille kertyviin todellisiin kustannuksiin liittyy paljon epävarmuutta.

– Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille varsin tiukasti budjetoidulla rahoituksella. Vuoden alusta kuntatalouden suhdanneriskit kasvavat, koska kuntien osuus työttömyysturvamenojen rahoituksesta kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyys on jo huomattavasti noussut, mikä levittää matalasuhdanteen kuntatalousvaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, Kallio jatkaa.

Kuntien näköpiirissä olevat alijäämät ovat niin suuria, että säästöjä ja veronkorotuksia on luvassa tulevinakin vuosina. Talouden sopeutusta voidaan jatkossa joutua tekemään myös jarruttamalla investointisuunnitelmien läpivientiä. Investoinnit pysyvät kuitenkin verrattain korkealla tasolla parin seuraavan vuoden ajan.

Kuntarahoitus arvioi sopeutustoimien ja taloussuhdanteen paranemisen kuitenkin vahvistavan kuntien käyttötaloutta vuodesta 2026 alkaen ja myös kuntasektorin rahoitusalijäämä kääntyy laskuun.

– Arvioimme, että Manner-Suomen kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa vuosina 2025–28 lähes kuudella miljardilla, toteaa Kallio.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaapelityö ruuhkauttaa Ratapihankatua torstaina illalla

Kaapelityötä tehdään Ratapihankadulla Humalistonkadun risteyksen kohdalla torstaina 19. marraskuuta kello 17.30–23.30. Yksi ajokaista on pois käytöstä Helsingin suuntaan ajettaessa.

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.