Kotimaan talouden elpyminen vauhdittuu ensi vuonna, kun sekä kulutus että investoinnit piristyvät. Merkittävin epävarmuus sekä koko maan että kuntatalouden kannalta liittyy työllisyyden ennakoitua heikompaan kehitykseen. Kuntataloudessa alijäämät syvenevät ensi vuonna. Aallonpohjan jälkeen sopeutustoimet sekä suhdanteen parantaminen vähitellen vahvistavat kuntataloutta vuodesta 2026 alkaen.

Tuoreimmat bkt-tilastot vahvistavat, että käänne Suomen taloudessa on tapahtunut. Bruttokansantuote on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä, vaikka matkan varrelle on mahtunut poikkeuksellisen mittavia työtaisteluita ja talousluottamus on pysynyt heikkona. Elpyminen on kuitenkin yhä kapea-alaista. Kasvua ovat toistaiseksi tukeneet lähinnä nettovienti sekä julkiset investoinnit. Sen sijaan kotimaiset yksityiset kysyntätekijät ovat edelleen heikoissa kantimissa.

– Huolestuttavin tilanne on yksityisessä kulutuksessa, josta on odotettu jopa noususuhdanteen pääasiallista ajuria. Vielä ei siltä näytä. Viime vuosina koetulla elinkustannusten ja korkotason nousulla on ollut ennakoitua pidempi varjo. Vaikka ostovoima on jo alkanut kohentua ja korot laskevat, niin työllisyyden heikkeneminen, etuusleikkaukset sekä yleisen arvonlisäverokannan korotus ovat pitkittäneet kulutustaantumaa, kommentoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.

Vaikka kotimarkkinoiden tilanne on odotuksia vaikeampi ja kuluttajien luottamus alamaissa, yritystaloudessa kasvuodotukset ovat alkaneet jo vahvistua. Talouden toteutuneen kehityksen myönteiset ja kielteiset yllätykset ovat kutakuinkin tasapainossa, joten Kuntarahoitus ei tässä vaiheessa näe tarvetta muuttaa lähivuosien bkt-ennustettaan.

– Ensi vuoden lähtöasetelmat ovat selvästi paremmat. Viennin vedon lisäksi myös investoinnit ja kulutus alkavat tuottaa kasvua. Elpymisen laventumisen ansiosta kahden prosentin bkt-kasvu vuosina 2025–26 on edelleen realistinen arvio, Vesala jatkaa.

Ennusteeseen liittyvät riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Kotimaassa merkittävin epävarmuus kohdistuu työllisyyteen.

– Varsinainen riskien runsaudensarvi on kuitenkin kansainvälisen talouden ja politiikan arvaamattomuus, Vesala toteaa.

Markkinat odottavat EKP:n laskevan talletuskorkonsa ensi vuoden aikana melko nopeasti alle kahden prosentin.

– Euroalueen inflaatio onkin hidastunut lupaavasti, mutta protektionismi sekä mahdolliset uudet geopoliittiset kriisit voivat yhä aiheuttaa globaaleihin toimitusketjuihin häiriötä ja nostaa tuotantokustannuksia. Näiden riskien vuoksi EKP voi lopulta päätyä alentamaan korkoja markkinaodotuksia vähemmän, Vesala sanoo.

Neljän poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen kuntatalouden rahoitusalijäämä kasvaa kuluvana vuonna selvästi, kun tilapäisten tuloerien vaikutukset poistuvat, toimintakulut nousevat ja investoinnit säilyvät korkealla tasolla.

Kunnilla on jo käynnissä merkittäviä säästöohjelmia ja kuntien tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo nousee ensi vuonna 0,07 prosenttiyksikköä. Meno- ja tulosopeutuksesta huolimatta arvioimme kuntien rahoitusalijäämän kasvavan vuonna 2025 1,7 miljardiin euroon.

Kuntataloutta rasittavat käyttötalouden menopaineet, sote-siirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset sekä nettoinvestointien lievä kasvu. Heikentynyt työllisyysnäkymä on puolestaan verokertymille varteenotettava riski.

– Myös hyvinvointialueiden talousvaikeuksilla on omat heijastusvaikutuksensa kuntiin. Kuntien omistamien sote-kiinteistöjen minimivuokra-aika päättyy vuoden 2025 lopussa ja hyvinvointialueet tuskin käyttävät vuokrasopimusten ylimääräistä optiovuotta. Edessä on vuokrasopimusten irtisanomisia tai uusia sopimuksia alennetuilla vuokrilla. Käyttämättömiksi jäävät sote-kiinteistöt aiheuttavat kunnille monenlaisia ylläpito-, muunto- ja purkukustannuksia, jotka vähentävät kuntien pääasiallisiin tehtäviin käytettävissä olevia varoja, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Myös TE-uudistuksesta kunnille kertyviin todellisiin kustannuksiin liittyy paljon epävarmuutta.

– Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille varsin tiukasti budjetoidulla rahoituksella. Vuoden alusta kuntatalouden suhdanneriskit kasvavat, koska kuntien osuus työttömyysturvamenojen rahoituksesta kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyys on jo huomattavasti noussut, mikä levittää matalasuhdanteen kuntatalousvaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, Kallio jatkaa.

Kuntien näköpiirissä olevat alijäämät ovat niin suuria, että säästöjä ja veronkorotuksia on luvassa tulevinakin vuosina. Talouden sopeutusta voidaan jatkossa joutua tekemään myös jarruttamalla investointisuunnitelmien läpivientiä. Investoinnit pysyvät kuitenkin verrattain korkealla tasolla parin seuraavan vuoden ajan.

Kuntarahoitus arvioi sopeutustoimien ja taloussuhdanteen paranemisen kuitenkin vahvistavan kuntien käyttötaloutta vuodesta 2026 alkaen ja myös kuntasektorin rahoitusalijäämä kääntyy laskuun.

– Arvioimme, että Manner-Suomen kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa vuosina 2025–28 lähes kuudella miljardilla, toteaa Kallio.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)