Suuri osa kuorma-autojen vahingosta johtuu teknisistä vioista. Muita kuorma-autoille tyypillisiä vikoja ovat esimerkiksi juuttuminen lumeen tai suistuminen tieltä sekä lasivahingot. Kuorma-auton hinaaminen korjattavaksi voi aiheuttaa ylimääräisiä kuluja yritykselle.

Kuorma-autojen vahingot sattuvat erityisesti talvikuukausina, selviää Fennian tilastoista. Monen autolle sattuneen vahingon taustalla on kova pakkanen tai jäinen tie, mutta myös auton huoltamattomuudella on vaikutusta.

– Suuri osa kuorma-autojen vahingoista on teknisiä vikoja. Tyypillinen tekninen vika voi olla esimerkiksi se, ettei kuorma-auton moottori enää käynnisty tai vetoakseli rikkoutuu, sanoo Fennian yritysajoneuvojen tuotepäällikkö Joonas Makkonen tiedotteessa.

Hänen mukaansa tien päällä sattuneet tekniset viat edellyttävät lähes aina korjausavun kutsumista paikalle.

– Monet erityisesti pienemmät viat voidaan korjata jo paikan päällä, jolloin ajoneuvo pääsee jatkamaan matkaansa melko lyhyellä viivästyksellä. Esimerkiksi Fennialla kuorma-auton hinauspalveluvakuutus korvaa myös nämä pienet korjaustyöt.

Usein vika on kuitenkin sellainen, että kuorma-auto on hinattava korjaamolle. Silloin se luonnollisesti aiheuttaa kuljetuksen viivästyksiä ja liiketoiminnan menetyksiä.

– Jos auto on pidempään pois käytöstä, voi se moninkertaistaa vahingosta aiheutuneita kustannuksia. Siksi vikoihin kannattaa varautua mahdollisuuksien mukaan jo ennaltaehkäisevästi huollattamalla ajoneuvo säännöllisesti, Makkonen muistuttaa.

– Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mukaan tyypillinen kuljetusyritys on pieni perheyritys, joka liikennöi 1–3 ajoneuvolla. Silloin yhdenkin ajoneuvon puuttuminen tuntuu heti yrityksen toiminnassa. Toisaalta pienelle yritykselle ison auton huoltokustannukset ovat merkittävä menoerä – jos talous on taantumassa ja toimialalla on paljon epävarmuutta, on ymmärrettävää, että kynnys huollon lykkäämisestä madaltuu, Makkonen sanoo.

Erityisesti talvikaudella huoltojen laiminlyönti voi kostautua, kun kuorma-auton koneisto on pakkasten vuoksi kovilla. Mutta aina ei huoltokaan auta: tarpeeksi kova pakkanen saa auton hyytymään, vaikka olisi juuri huollettu tai uusi auto.

Talvikaudella vahinkoja aiheuttavat teknisten vikojen lisäksi ulosajot, suistumiset ja jumittuminen lumeen. Toisinaan myös jäinen tie voi aiheuttaa sen, ettei kuorma-auto pääse eteenpäin esimerkiksi ylämäkeen.

– Kuorma-autoille sattuu jonkin verran myös lasivahinkoja sekä liikennevakuutuksesta korvattavia vahinkoja, Makkonen kertoo.

Kuorma-autojen keski-ikä kasvaa jatkuvasti ja on lähes 15 vuotta. Se on kasvanut jo jyrkemmin kuin esimerkiksi pakettiautoilla ja henkilöautoilla. Ikä ei ole autojen kohdalla ainoastaan numero, sillä ikä vaikuttaa ajoneuvon vahinkoherkkyyteen. Ajoneuvon osat alkavat olla kymmenen vuoden jälkeen jo kuluneita, jolloin ne voivat rikkoutua herkemmin ja auto kestää esimerkiksi kovia pakkasia aiempaa huonommin.

Myös Fennian vakuutuskannasta on nähtävissä, että vanhoilla, yli 15 vuotta vanhoilla kuorma-autoilla on vahva edustus.

– Kuorma-autot ovat kalliita, joten uuden ajoneuvon hankinta on aina iso investointi varsinkin pienelle perheyritykselle. Jos talous on kireällä, saatetaan kuorma-auton hankintaa lykätä, Makkonen sanoo.

– Lisäksi ajoneuvojen kehitys on tällä hetkellä murroksessa, ja myös kuorma-autojen osalta odotetaan sähköisiä ja kaasukäyttöisiä vaihtoehtoja. Moni yrittäjä saattaa seurata tilannetta ennen uusien hankintojen tekemistä, Makkonen huomauttaa.

Tänä vuonna kuorma-autojen ensirekisteröinnit kääntyivät kasvuun, kun taas maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen määrä on selvässä laskussa. Pitkässä juoksussa kuorma-autojen hankinnat seuraavat yleisiä talousnäkymiä.

– Kuorma-autojen ensirekisteröinnit olivat jyrkässä kasvussa vuoden 2008 finanssikriisiin asti, sen jälkeen tuli selvä romahdus. 2010-luvulla nähtiin uusi kasvu, joka katkesi koronavuoteen 2020, Makkonen sanoo.

Valtaosa Suomen kuorma-autoista on dieselautoja, yli 93 prosenttia. Kaasun ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on vielä murto-osa dieselvetoisista ajoneuvoista.

Kumipyörillä tapahtuva tavarankuljettaminen on maamme pitkistä välimatkoista johtuen keskeisessä roolissa, jotta yhteiskunnan ja talouden rattaat pysyvät liikkeessä. Tavaraliikenteestä jopa 90 prosenttia kulkee maanteitä pitkin, ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tilastojen mukaan Suomessa kertyykin enemmän kuljetuskilometrejä tuotetta kohden kuin missään muualla Euroopassa.

Toimialalla toimii Tilastokeskuksen mukaan lähes 25 000 yritystä, jotka työllistävät yli 111 000 työntekijää. Yritysten toimintaan kuuluvat muun muassa tieliikenteen tavarankuljetus, varastointi, huolinta ja muut rahtipalvelut.

Suomessa on liikennekäytössä Tilastokeskuksen mukaan noin 90 000 kuorma-autoa. Luvanvaraiseen liikenteeseen on rekisteröity SKAL:n mukaan yli 30 000 kuorma-autoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)