Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto kuvateokselle, jossa yhdistyy taidekirja ja tunnekirja

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon saa tänä vuonna Reetta Niemelän ja Pete Revonkorven kaikenikäisten kuvakirja Kun kiipeän kirsikkapuuhun (Sammakko 2023).

Kirjqa on unenomaisen kaunis, itkettävän ihana kuvakirja, jonka lukijalle ei ole ikärajaa. Teoksen maailmaan voi samota lapsi, aikuinen – tai molemmat yhdessä. Kirja ymmärtää yksin jäänyttä lasta, se ymmärtää yksin jättävää aikuista, hänen uppoamisensa, liukenemisensa, hapertumisensa – ja uuden toiveikkuuden. Pete Revonkorven kaunissieluiset, välillä surrealistisetkin kuvat ovat sadunhohtoisia kuin kirkkaat aamusumut.

Niemelän pienet, hiljaiset, väkevät ja vaikuttavat lauseet saavat muistamaan lapsuuden, saavat ajattelemaan aikuisuutta, sitä miten meillä on kehon lisäksi vaalittavana myös mieli. Omamme. Toistemme.

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon 13-vuotisessa historiassa Kun kiipeät kirsikkapuuhun on ensimmäinen voittajateos, jossa kuvituksella on näin vahva osuus. Kuvat ja sanat kulkevat samassa maailmassa. Kun Niemelän lauseet puhuvat syvästä ikävästä, Revonkorpi näyttää talvisen, yksinäisen maantien meren pohjassa.

Niemelä (1973) on kirjoittanut moniin kirjallisuudenlajeihin kuuluvia teoksia, ja jokaisessa niissä lämmittää hehkuvana arinana runoilijuus. Kun kiipeät kirsikkapuuhun sisältää vain kuutisenkymmentä virkettä, kirkkaita, suoraan kohti tulevia sanoja.

Revonkorpi (1980) maalaa ikään kuin eksyksissä olevan ihmisen alitajunta tulisi näkyväksi. Tunne sisäisestä jäätymisestä piirtyy jääpuikkoina keittiön pöydän äärelle. Hahmot haihtuvat ilmaan, kun suru on liian suurta, kirsikkapuut kasvavat autioiden talojen lävitse kevättaivaalle, kun noustaan uutta toivoa kohti. Surrealismi on hiljaista, mutta vahvaa kun revenneiden ruusutapettien takaa paljastuu meri. ”Kun kukaan ei ole vielä lähtenyt pois”, pysäyttää hetken Reetta Niemelän lause – ja kuva näyttää sinisen talon tähtitaivaan alla, tuulen yltymisen heinikossa. Värit muuttelehtivat meren myrskyistä suloiseen suvipäivään.

Heli Laaksonen ojentaa taiteilijoille Kodiksamia-palkinnon – 30 000 ohrankryyniä – yksityistilaisuudessa sopivana ajankohtana.

Muut Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat vuodelle 2024 olivat Miina Supisen romaani Kultainen Peura (Otava 2024), Anni Kytömäen suurromaani Mirabilis (Gummerus 2024), italialaisen Italo Svevon

pienoisromaani Onnistunut kepponen (Impromptu Kustannus 2024, suom. Juuso Kortelainen, alkup. Una burla riuscita, 1926), ukrainalaisen Jevhenija Kuznjetsovan romaani Tikapuut (Aula & Co 2024, suom. Eero Balk, alkup. Драбина) sekä Henri Hagmanin Värimaalauksen huipulle – 18 askelta puhtaampaan näkemiseen (Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta 2023).

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä, Rauman Lapista.

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. 30 000 ryynin palkinto ojennettiin vuonna 2012 Eeva Kilvelle teoksesta Kuolinsiivous. Vuonna 2013 Kodiksamian vastaanotti runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. Vuonna 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, vuonna 2015 romaanikirjailija Unto Seppäsen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha. Vuonna 2016 voittaja oli Olli Heikkosen runoteos Regional-express, vuonna 2017 Katja Kallion romaani Yön kantaja, vuonna 2018 palkittiin Janne Saarikiven esseemäinen puheenvuoro Suomen kieli ja mieli, vuonna 2019 Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen, vuonna 2020 Meiju Niskalan kuva-sana-teos Kun syvään hengittäminen ei riitä ja vuonna 2021 Jaan Kaplinskin postuumi runokokoelma Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel ja Pauli Tapio). Vuonna 2022 palkittiin Petri Keto-Tokoin ja Juha Siitosen Puiden asukkaat – Suomen puiden seuralaislajit (Gaudeamus 2021). Viime vuonna Kodiksamian sai Kaarina Silmunen tietokirjallaan Löytöretkellä Baltian luonnossa.

Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on Heli Laaksonen.

– Onneks olkko ehrokkail – ja kiitos hyvist kirjoist! Jokainen lukija voi antaa itsekin oman Kodiksamia-palkintonsa. Älä tyydy muiden palkintojulistuksiin. Valitse itse kuusi kirjasuosikkiasi ja jaa ne muiden kanssa – pidät samalla kirjallisuutta otsikoissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kirjaisten saarella paloin noin 500 neliömetriä metsää

Kirjaisten saarella Nauvossa paloi maastoa noin 500 neliömetrin alueelta tiistaina iltapäivällä. Palo uhkasi levitä viereiseen sauna ja vapaa-ajan asuntoon.

Perjantai noussut alkoholittomien vilkkaimmaksi myyntipäiväksi

Alkoholittomien oluiden osuus on reilu kymmenen prosenttia alkoholittomien myynnistä.

Alkon myyntidata paljastaa, että perjantai on alkoholittomien vilkkain myyntipäivä, ja suhteellisesti eniten niitä myydään Pohjanmaalla ja Kainuussa. Taustalla näkyy laajempi kohtuullistamisen trendi: alkoholista ei välttämättä luovuta kokonaan, vaan sitä käytetään aiempaa valikoivammin ja tietoisemmin.

Ensi talven suden kiintiömetsästys valmistellaan syksyn aikana

Metsästyskauden 2026–27 suden metsästyksen valmistelu on käynnistynyt. Suomen riistakeskus valmistelee esityksen ja kuulee valmistelun aikana myös alueellisia toimijoita. Valmistelun jälkeen esitys toimitetaan maa- ja metsätalousministeriölle, joka päättää suden metsästyskiintiöistä marraskuussa.

Suomalaisinnovaatio korjaa äänieristettyjen työtilojen näkymättömän ongelman

Vetrospace haluaa muuttaa käsitystä toimistopodeista ainoastaan lyhyen puhelun tai palaverin tilana ja tehdä niistä ympäristöjä, joissa voi työskennellä vaikka kokonaisen työpäivän.

Toimistopodeissa on kilpailtu pitkään akustiikalla, yksityisyydellä ja designilla. Suomalainen Vetrospace nostaa kilpailutekijäksi ilmanlaadun. Yhtiön uusi Cognitive Air -järjestelmä ja Ambient Vectoring -teknologia parantavat toimistopodien sisäilman laatua ja vähentävät heikon ilmanlaadun haitallisia vaikutuksia keskittymiskykyyn ja työssä jaksamiseen.

Eläke epäilyttää, tulevaisuus ei

Nordea Henkivakuutuksen Suuren eläkekyselyn mukaan 58 prosenttia alle 40-vuotiaista on jo varautunut tai suunnittelee varautuvansa eläkeajan toimeentuloon sijoittamalla. Nuorten kokemukset ovat osa laajempaa luottamuspulaa eläkejärjestelmää kohtaan: valtaosa suomalaisista pitää omaehtoista varautumista välttämättömänä ja lähes kaksi kolmesta kannattaa mallia, jossa voisi itse valita, mihin osa eläkemaksuista sijoitetaan.

Perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen voisi säästää noin 12 miljoonaa euroa lääkekorvauksista

Yhdellä ostokerralla toimitettujen perusvoidepakkausten lukumäärä ennen lääkekaton ylitystä ja sen jälkeen, osuus lääkekaton ylittäneiden henkilöiden perusvoideostoista vuonna 2025. Kuvasta näkee, että valtaosa korvatuista perusvoideostoista sisältää vain maltillisen määrän pakkauksia.

Valtaosa perusvoiteita sairausvakuutuksesta korvattuna ostaneista hankkii voiteita maltillisia määriä, myös lääkekaton ylittymisen jälkeen. Jos perusvoiteiden Kela-korvattavuus poistettaisiin, säästyisi sairausvakuutusmenoja noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset kasvaisivat silloin erityisesti perheillä, joihin kuuluu useampi ihosairautta sairastava lapsi.

Turun uudet kulttuurikohteet ja saaristo esittäytyvät Tukholmassa ja Berliinissä

Turku esittäytyy syyskuussa kansainväliselle medialle ja kulttuurivaikuttajille Tukholmassa ja Berliinissä kiinnostavana kulttuuri- ja matkailukaupunkina. Erityisesti esille nostetaan uusi musiikkitalo Fuuga, uudistuva WAM nykytaiteen museo sekä Turun ja saariston monipuolinen matkailutarjonta.

Turkuseura kerää piispis-runoutta

Turkuseura kerää juhlapäivän kunniaksi turkulaisilta piispis-runoutta.

Piispanmunkki eli piispis saa tänä vuonna oman juhlapäivän. Kirjoita oma piispis-fiilistelysi ja tule kuulemaan se kauppahalliin perjantaina 18. syyskuuta.

Kysely: Kaksi kolmesta ei suoriudu töistään parhaalla mahdollisella tavalla

Vain vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista kokee suoriutuvansa töissä optimaalisesti, käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Valtaosa (65 %) arvioi, ettei saa työssään aikaan parasta mahdollista suoritusta. LähiTapiolan henkilöstöjohtajan mukaan monilla työpaikoilla on edelleen parannettavaa siinä, miten työn tekemisen edellytyksiä johdetaan.

Raision keskustan tietyömaan järjestelyistä asukastilaisuus

Työt ovat käynnissä Raision keskustassa.

E18 Raision keskustan kohta -hankkeen vaiheen 1 toteutus on käynnistynyt. Asukastilaisuudessa kuullaan hankkeen ajankohtaiset kuulumisia torstaina 10. syyskuuta kello 17–19 Raision pääkirjaston Martinsalissa (Eeronkuja 2).

Martat lahjoittavat kotitaloustarvikkeita opiskelijoille

Lounais-Suomen Martat kerää opiskelijoille kotitaloustavaraa. Tavarat jaetaan Uusia alkuja -kierrätystorilla torstaina 1. lokakuuta kello 10–15. Uusia alkuja järjestetään Turun AMK:n Kupittaan kampuksella, Educity-talossa. Päivän aikana kaikki turkulaiset opiskelijat voivat noutaa tapahtumasta tarvitsemiaan kotitaloustarvikkeita – astioita, aterimia, pyyhkeitä.

Liikkuva lajitteluasema Siira kiertää syksyllä ympäri Lounais-Suomea

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) liikkuvan lajitteluaseman Siiran syksyn jätteenkeräyskierrokset ovat käynnistyneet.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) liikkuvan lajitteluaseman Siiran syksyn jätteenkeräyskierrokset ovat käynnistyneet. Siira pysähtyy syksyn aikana yli 20 kohteessa ja ottaa vastaan samoja jätteitä kuin LSJH:n kiinteät lajitteluasemat.

Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa

OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.

TFO palaa vuoteen 1952 ja esittää Turun konserttitalon vihkiäiskonsertin ohjelman

Matti Koponen.

Aninkaistenmäelle valmistui syksyllä 1952 Suomen ensimmäinen konserttikäyttöön rakennettu sali. Arkkitehti Risto-Veikko Luukkosen suunnittelema Turun konserttitalo vihittiin käyttöönsä 27.11.1952 Turun kaupunginorkesterin konsertissa.

Selvitys: Sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty mahdollista huomioida laajemmin maanomistajien korvauksissa

Selvitystyö sähkölinjoista maanomistajille maksettavista korvauksista on valmistunut. Selvityksen mukaan sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty voitaisiin ottaa nykyistä laajemmin huomioon sähkölinjoista maanomistajille maksettavissa korvauksissa. Selvityksessä ei kuitenkaan löytynyt valmista mallia, joka voitaisiin sellaisenaan ottaa käyttöön Suomessa. Selvitys on nyt lausuntokierroksella.

Bonavalta uusia koteja Kirstinpuistoon

Bonava rakennuttaa Kirstinpuistoon 67 asunnon asuinkerrostalon.

Bonava rakennuttaa Turun Kirstinpuistoon 67 asunnon asuinkerrostalon. Asunto Oy Turun Kirstinpuiston Silmuun tulee A-energialuokan koteja yksiöistä perheasuntoihin sekä yhdisteltäviä Duo-koteja, joista voidaan muodostaa jopa 116-neliöinen kokonaisuus. Omalle tontille rakennettavan seitsenkerroksisen talon rakennustyöt käynnistyvät lokakuussa. Talon on määrä valmistua loppuvuonna 2027.

Hyvinvointivaltion aukot näkyvät kirkon työssä

Sosiaaliturvan muutokset, lapsiperheköyhyys ja ihmisten arjen ongelmien kasautuminen näkyvät seurakuntien diakonia- ja kasvatustyössä, osoittaa tuore Diakonian ja kasvatuksen barometri.

#Harrastamaan esittelee Hjeltin talolla harrastusmahdollisuuksia

#Harrastamaan on Valo-Valmennusyhdistys Ry:n, Turun Ohjaamon ja Turun nuorisotyön yhteistyössä järjestämä harrastusviikon tapahtuma Hjeltin talolla 9. syyskuuta kello 13-17 (Vanha Suurtori 7). Aiheena ovat maksuttomat tai edulliset harrastusmahdollisuudet 18–29-vuotiaille. Tapahtumassa voi tutustua julkisen sekä kolmannen sektorin erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin.

Näköislehti

Urheilu

Loic Essomba jatkaa matkaansa Interistä Saudi-Arabiaan

Loic Essomba.

FC Inter ja Al Kholood ovat sopineet Loic Essomban pysyvästä siirrosta Saudi-Arabian pääsarjassa pelaavaan seuraan. Inter saa pelaajasta merkittävän siirtokorvauksen. Helsingin Sanomien mukaan hinta on noin 400 000 euroa.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.