Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.

– Mitä korkeammin kouluttautunut henkilö on, sitä todennäköisemmin hän myös kuuluu ammattiliittoon, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomo Heikura toteaa Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa.

Vastaavasti asiantuntija- ja eritysasiantuntijatehtävissä työskentelevillä järjestäytyminen oli selvästi yleisempää kuin työntekijätehtävissä tai esimerkiksi maatalouden ammateissa.

– Kaikkiaan ammattiliittojen jäsenten osuus palkansaajista on viime vuosina pienentynyt, kun taas pelkästään työttömyyskassoihin kuuluvien määrä on kasvanut tasaisesti. Tästä huolimatta ammattiliiton jäsenyys on Suomessa kansainvälisesti vertaillen edelleen yleistä, sillä suunta on ollut ylipäätään laskeva kehittyneissä maissa jo vuosikymmeniä, Heikura toteaa.

15–74-vuotiaista palkansaajista kaikkiaan noin 51 prosenttia kuului ammattiliittoon vuonna 2023, kun vielä 2009 osuus oli noin 65 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan 26 prosenttia kuului pelkästään työttömyyskassaan ja 23 prosenttia ei kumpaankaan.

– Vuonna 2023 miespalkansaajista 46 prosenttia kuului ammattiliittoon, kun taas naispalkansaajista reippaasti yli puolet, 57 prosenttia, Heikura kirjoittaa artikkelissa.

Toisaalta nuoret aikuiset kuuluvat liittoon selvästi harvemmin kuin vanhemmat, etenkin 50–64-vuotiaat, ja ulkomaalaistaustaiset taas harvemmin kuin suomalaistaustaiset.

Artikkelin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston tietoihin sekä rekisteritietoihin, jotka sisältävät tiedon ammattiliittojen ja työttömyyskassojen maksetuista ja verotuksessa hyväksytyistä jäsenmaksuista. Tuloksia tulkitessa on hyvä huomioida, että verotusaineiston ulkopuolelle jäävät opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä muut sellaiset jäsenet, jotka eivät ole vuoden aikana maksaneet järjestölle jäsenyydestään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)