Hallituksen esitys metsästyslain muutoksista on lähetetty eduskuntaan. Muutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta on hyväksytty valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 3. huhtikuuta.

– Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Tällä hetkellä suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien päämäärä kuvataan poikkeuslupapäätöksissä Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan rajoissa.

Esityksellä mahdollistettaisiin se, että luontodirektiivin mukaisesta hyväksyttävästä päämäärästä voitaisiin säätää lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Ministeriön asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain kulloinkin käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta.

Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä, vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritetty päämäärä. Tällä muutoksella pyritään ottamaan huomioon sekä EU:n tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö.

Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa.

Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat, joiden toimenpiteillä puolestaan otetaan huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun luontodirektiivin toinen artikla.

– Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten ottaminen huomioon sisältyy luontodirektiiviin, mutta tämä näkökulma ei juurikaan näy oikeuskäytännössä. Saman artiklan kaksi muuta, luonnonsuojelua korostavaa kohtaa sen sijaan on otettu huomioon. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet nostetaan esille samassa yhteydessä. Lakimuutoksella pyritään siihen, että myös mainittujen tavoitteiden tarkastelu otetaan mukaan kannanhoitosuunnitelmien kautta, toteaa Essayah.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin jatkossa asettaa lajin suotuisan suojelutason viitearvo, jonka avulla voidaan arvioida poikkeamisen vaikutus suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen.

Suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä.

Viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet.

Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. Tapauskohtainen poikkeuslupaharkinta tapahtuisi edelleen osana Suomen riistakeskuksen julkisia hallintotehtäviä. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.

Esitetyillä lakimuutoksilla tuettaisiin yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

Suomen riistakeskuksen tehtäväksi jäisi edelleen arvioida, tukevatko hakemuksessa esitetyt ja hakemusalueella vallitsevat tosiseikat kulloisessakin tilanteessa poikkeusluvan päämäärän täyttymistä. Suomen riistakeskuksen olisi edelleen osoitettava, että päämäärän saavuttamiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua kuin kannanhoidollinen metsästys ja että poikkeaminen on myös suotuisaan suojelutasoon liittyvän poikkeusedellytyksen kannalta mahdollista. Suomen riistakeskuksen päätöksen olisi näin ollen edelleen perustuttava kaikkiin poikkeusluvan myöntämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin.

Hallituksen esitys pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin. Esityksestä annettiin yli 260 lausuntoa.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta. Lisäksi jatketaan vaikuttamista suden suojeluaseman alentamiseksi EU:n luontodirektiivissä.

Metsästyslain lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa.

Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.–31.10.

Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.

Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marras–joulukuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)