Viimeisen jääkauden jälkimainingeissa syntyi Suomen länsirannikon saariston alueelle postglasiaalisia lohkareluolia. Näistä mäkien suojaisilla puolilla sijaitsevista luolista yksi tunnetuimpia on Klockarbergenin luolat Nauvon kirkonkylän liepeillä.

Åbo Akademin geologian ja mineralogian väitöskirjatutkija Anna Johnson kertoo, että Klockarbergenin luolan kiviaines on melkein kaksi miljardia vuotta vanhaa.

– Luola on muodostunut jääkauden jälkeen. Luolan ympärillä on isoja kivilohkareita, mitkä ovat pudonneet pois kalliosta. Lohkareet nojaavat toisiaan vasten ja niiden alle on muodostunut luola, kertoo Johnson.

Hän lisää, että lämpötilan vaihteluiden johdosta halkeama kalliossa levenee. Halkeamaan mennee vettä ja jäätyneen veden aiheuttaman laajenemisen seurauksena halkeamassa syntyy eroosiota, mikä murentaa kiviainesta.

Klockarbergenin luolaa ei ole kunnolla tutkittu, mutta jos sitä alettaisiin tutkia, pitäisi Johnsonin mukaan lähteä siitä, että sitä mitä ei varmasti tiedetä, aletaan penkoa. Pelkkä vasara ja hyvä näkö- ja havaintokyky riittää aluksi, kun geologi tai mineralogi tarkistaa kallion kiviaineksen.

– En ole itse speleologi eli luolatutkija, mutta Klockarbergenin luola on ihan peruslohkareluola. Suomessa ei ole suuria karstimaaluolia. Tämä on syntynyt pudonneista kivenlohkareista. Lohkareiden putoamisen tarkkaa syntymäajankohtaa ei voi tarkalleen sanoa. Jääkauden loppumisesta on kulunut reilut kymmenentuhatta vuotta, hän täsmentää.

Klockarbergenin luola voi auttaa ymmärtämään Turun saariston kehitystä laajemmassa merkityksessä – varsinkin kun jääkauden jälkeen Saariston alue oli suuremmilta osin veden peitossa.

– Suurin osa näkemästämme pinnanmuodostumisesta on muodostunut jääkauden jälkeen. Seuraavan jääkauden aikana uusi jääpeite pyyhkäisee pois kaiken maisemasta ja pinta tulee muuttumaan. Tässä ei ole mitään erikoista tutkimuksellisesti, mutta prosessi on vain niin hidas, että tulokset näkyvät viiveellä. Geologisesti tämä luola on todella nuori muodostelma, pelkistää Johnson.

Miten sitten Klockarbergen voisi säilyä tuleville sukupolville, mitä uhkia on olemassa?

– Ilmastonmuutos ei ole uhka tässä tapauksessa lyhyellä ajanjaksolla ainakaan. Suurin mahdollinen uhka liittyy rakentamiseen. Klockarbergenin luola on jo suojattu, ja paikalle ei saa mennä jokamiehen oikeudella hakkaamaan vasaralla ja ottamaan kiviä mukaansa. Myöskään leirinuotiota ei saa tehdä, hän muistuttaa.

Kurt Hedborg