BirdLife Suomi ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) käynnistävät nimikilpailun kesäkuussa Topinojan jätekeskuksessa kuoriutuneen haikaran poikasen nimeämiseksi. Kattohaikarapariskunta pesii Suomessa tiettävästi vasta toista kertaa. Pariskunnan poikaselle voi ehdottaa nimiä aina 20. heinäkuuta saakka.

BirdLife Suomi ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) etsivät nimiä kesäkuussa LSJH:n Topinojan jätekeskuksessa Turussa syntyneelle kattohaikaran poikaselle. Kilpailu poikasen nimeämiseksi käynnistyy tänään keskiviikkona 9. heinäkuuta ja omia suosikkinimiä voi ehdottaa sunnuntaihin 20. heinäkuuta saakka.

Nimiehdotuksia voi ilmoittaa BirdLifen ja LSJH:n nettisivuilta löytyvällä lomakkeella osoitteessa www.birdlife.fi/topinojan-haikarat tai www.lsjh.fi/topinojan-haikarat. Kaikkien nimikilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan palkinnoksi kiikari sekä BirdLifen kestokasseja.

Topinojalla syntynyt poikanen nimetään rengastuksen yhteydessä arviolta heinäkuun lopulla. Nimen haikaran poikaselle valitsee yleisön jättämistä ehdotuksista tuomaristo, johon kuuluvat BirdLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved, LSJH:n lajitteluasemanhoitaja ja innokas lintuharrastaja Mikko Niemi sekä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Suvi Riihiluoma.

Turun Lintutieteellinen Yhdistys pystytti Topinojan jätekeskukseen Niemen ehdotuksesta huhtikuussa keinopesän alueella vieraileville kattohaikaroille, joita Niemi on nähnyt jätekeskuksen alueella useampana vuonna.

Valtakunnan silmäteräksi sittemmin noussut haikarapariskunta otti korkeaan tolpannokkaan rakennetun keinopesän nopeasti omakseen. Pari yllätettiin rakkauspuuhista pesällään huhtikuun loppupuolella, ja emo muni toukokuussa arvoitukseksi jääneen määrän munia, joista on nyt todistettavasti kuoriutunut kesäkuun alkupuolella yksi pienokainen.

Suomessa kattohaikaran pesintä on äärimmäisen harvinainen ja se on onnistunut tiettävästi vain kerran aiemmin: Kosken kunnassa Varsinais-Suomessa vuonna 2015. Silloin kattohaikaran poikasten nimeämiseksi järjestettiin kilpailu, minkä myötä ne saivat nimet Kinttu ja Kontti.

Suomessa laji on harvalukuinen vieras, ja vuosittain täällä havaitaan yleensä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan yksilöä.

– Kattohaikaran leviämistä Suomessa hidastaa hyvien elinympäristöjen puute. Topinojan ympäristöstä haikarat näyttävät löytävän riittävästi ravintoa, BirdLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved kertoo.

Suurin osa Suomessa tavattavista kattohaikaroista tulee Virosta, jossa laji on tavallinen.

– Ruotsissa kattohaikaroita pesii vain maan eteläisimmissä osissa, ja laji on luokiteltu siellä erittäin uhanalaiseksi, Södersved toteaa.

Bongailemaan pääsee jätekeskuksen aukioloaikoina, vaakatoimistolle ensin ilmoittauduttuaan. Kulkeminen alueelle on sallittua ainoastaan jalan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)