Uutiset - Aamuset

Suomessa viikonlopun runsain laji oli valkoposkihanhi.

Linnavuorella tarkkaillaan lintujen syysmuuttoa.

Merimetsosaari Maskun Pikisaaren uimarannan edustalla.

Hömötiainen. Tutkijoita kiinnostaa, millä keinoilla luonnonpopulaatiot voivat sopeutua ihmisen aiheuttamiin nopeisiin ympäristönmuutoksiin.

Kevään ja kesän vesilintulaskentojen perusteella useiden taantuneiden vesilintulajien parimäärät ja poikastuotto ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Erityisesti sinisorsalla, telkällä ja haapanalla poikastuotto oli selvästi parempi kuin vuonna 2024. Yhden vuoden hyvä tulos ei kuitenkaan riitä kääntämään vesilintukantojen pitkään jatkunutta taantumaa.

Metso- ja teerikantojen maltillinen lasku on jatkunut, ja pyykanta on pysynyt viime vuoden tasolla. Tiheydet ovat nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Riekkokannan selvä alamäki on jatkunut: sekä kokonaiskannan että aikuismäärän havaitut tiheydet ovat alhaiset.

Topi pesässään.

Haikarat pesällä kesäkuussa.

Mustarastaskanta on kasvussa. Lintujen pesimähavainnot esimerkiksi ruokaa poikasilleen kantavista emoista voi ilmoittaa lintuatlakseen (lintuatlas.fi).

Lokkeja aterioimassa silakkatroolarilla eteläisellä Saaristomerellä.

Pajulintu on harvinaistunut niin paljon, että se ei ole enää Suomen runsain pesimälaji.

Rantasipi.

Viikonloppuna tarkkaillaan lintuja.

Mustarastas.

Piikkiönlahden uusi esteetön lintulava.

Peippojen määrä on vähentynyt eniten alueilla, joissa hakkuita on tehty paljon. Kesällä hakkuiden haitalliset vaikutukset kertautuvat, koska silloin tuhoutuu metsälintujen elinympäristön lisäksi myös kesän poikaset.

Varpusia on nyt vajaat 60 prosenttia vuosituhannen vaihteen määrästä ja runsas kolmannes 1980-luvun määrästä.

Huuhkaja.

Kirjosieppo, jolla on nokassaan yöperhosen toukka.