Liikenneturvan tuoreissa mittauksissa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaiset erottuvat raskaan kaasujalan kansana. Koulujen alkaessa Liikenneturva kampanjoi erityisesti taajamien nopeusrajoitusten noudattamisen puolesta.

Liikenneturva tutkasi autoilijoiden nopeuksia koulujen lähisuojateillä viime toukokuussa. Neljä viidestä kuljettajasta ajoi tilanteessa ylinopeudella ja 18 prosenttia yli 11 kilometrin ylinopeudella.

Tulokset alleviivaavat jälleen, kuinka välinpitämättömästi nopeusrajoituksiin taajamassa suhtaudutaan.

– Kun puhutaan 30 km/t alueesta ja koulun lähellä olevasta suojatiestä, on karmeaa, että vain yksi viidestä ajaa rajoituksen mukaan, summaa Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi tiedotteessa.

Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa 76 prosenttia suomalaiskuljettajista kertoi ajaneensa edeltävän kuukauden aikana taajamassa ainakin kerran kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii. Tässä suomalaiset sijoittuvat kärkisijalle kaikkien 39 vastaajamaan joukossa. Euroopan maissa nopeusrajoituksen ylittäneiden osuus on keskimäärin 47 prosenttia.

– Nopeuden valintaan vaikuttaa niin kuljettajan käsitys omista ajotaidoista kuin se, miten riskialttiina hän ylinopeutta pitää. Eli kuljettaja, jolla on vahva luottamus omiin ajotaitoihin, ajaa useammin ylinopeutta. Myös se vaikuttaa, miten yleisesti hyväksyttävänä ylinopeuden ajamista pidetään. Niissä maissa, joissa ylinopeus on sosiaalisesti hyväksyttävämpää, on vähemmän aikomuksia noudattaa nopeusrajoituksia, Niemi selventää.

Liikenneturva kampanjoi nopeusrajoitusten noudattamisen merkityksestä elokuussa, kun koulut alkavat ja liikenne vilkastuu koululaisista. Muutosta taajamien nopeuskulttuuriin haetaan asettumalla pienen jalankulkijan saappaisiin.

– Koulutielle lähteminen vaatii alkuun totuttelua konkareiltakin, mutta joukossa on myös ensikertalaisia. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Alhaisempi ajonopeus ei juuri vaikuta matka-aikaan, mutta se antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Yksittäisen kuljettajan näkökulmasta ja auton peltikuoren sisällä vauhdin muutos esimerkiksi kolmestakympistä neljään ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, mutta pienen lapsen näkökulmasta ohi paahtavan, kiihdyttävän tai äkkijarruttavan kuljettajan käytös voi saada koulutiet tuntumaan turvattomilta. Eikä kukaan meistä varmasti halua olla se tarinan peikko, jota lapset pelkäävät, Niemi toteaa.

Liikenneturva mittasi nopeuksia Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Vaasassa, Tampereella ja Lahdessa toukokuussa. Nopeudet mitattiin 5 306 autoilijalta. Mittauspaikkana oli suojatie koulun lähitiellä, jonka nopeusrajoitus on 30 km/h. Suojatiet eivät olleet korotettuja eikä tiellä ollut hidastetöyssyjä.

ESRA3-kyselyn tiedot kerättiin vuonna 2023. Vastaajia oli yhteensä 39 eri maasta. Suomen tuloksia on verrattu eurooppalaisiin valtioihin, joita tutkimuksessa oli mukana yhteensä 22: Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Puola, Portugali, Serbia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)