Konkurssiluvut yhä korkealla – vuosisumma jälleen kerran 2000-luvun ennätykseen
Helmikuu ei tuonut käännettä konkurssiaaltoon. Kuukauden aikana haettiin konkurssiin kaikkiaan 379 yritystä, mikä on 51 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilastosta.
– Vireille pantujen konkurssien liukuva vuosisumma lähestyi helmikuussa jo 4 000 konkurssin rajaa. 2000-luvun finanssikriisin aikoihin vuonna 2009 vuosisumma oli suurimmillaan lähes 3 300 konkurssin paikkeilla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari kertoo tiedotteessa.
Helmikuussa eniten konkurssiin haettiin muiden palveluiden toimialan yrityksiä (144) ja toiseksi eniten rakennusalan yrityksiä, kaikkiaan 72.
– Rakentamisen alalla konkurssihakemusten määrän 12 kuukauden summa oli helmikuussa 786. Määrä alkaa jo lähestyä toukokuussa 2024 nähtyä huipputasoa, jolloin vuosisumma oli hieman yli 800. Henkilöstövaikutuksilla mitattuna tilanne on kuitenkin valoisampi, sillä viime kuukausina konkurssiin on haettu selvästi pienempiä yrityksiä kuin esimerkiksi vuonna 2024, Kuussaari sanoo.
Helmikuussa konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärän liukuva vuosisumma oli rakennusalalla noin 2 943, kun toukokuussa vastaava luku oli yli 4 500.
Kolmanneksi eniten konkurssihakemuksia laitettiin helmikuussa vireille kaupan alalla, yhteensä 51.
– Myös kaupan alalla vireille pantujen konkurssien määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Edellisen 12 kuukauden aikana vähittäis- ja tukkukaupan toimialoilta on haettu konkurssiin miltei 600 yritystä. Tätä suurempia lukuja alalla on nähty viimeksi vuonna 2014.
Helmikuussa konkurssiin haetuista yrityksistä yli 40 prosenttia sijaitsi Uudellamaalla. Konkurssien yhteenlasketuista henkilöstövaikutuksista sen sijaan vain reilu kolmannes tuli Uudeltamaalta.
– Uudellamaalla konkurssiin haetut yritykset olivat keskimääräistä pienempiä. Vastaavasti esimerkiksi Päijät-Hämeen osuus konkurssiin haetuista yrityksistä oli vain neljä prosenttia, mutta henkilöstövaikutuksissa alueen osuus oli yli kymmenen prosenttia, Kuussaari toteaa.
Pidemmällä tarkastelujaksolla erot kuitenkin tasoittuvat. Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin haetun yrityksen henkilöstömäärä on ollut koko maassa keskimäärin 3,5 henkilöä. Uudellamaalla vastaava luku on 3,7 ja Päijät-Hämeessä 4,1.
– Kaikkein korkein tämä suhdeluku on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, noin 5,2. Pohjanmaalla konkurssien henkilöstövaikutukset ovat taas olleet suhteellisesti pienimmät, sillä konkurssiuhan alle joutuneissa yrityksissä on työskennellyt keskimäärin alle kaksi henkilöä, Kuussaari kertoo.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















