Tuoreen Vaasan yliopistoon tehdyn tutkimuksen mukaan kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden strategiaosaamisessa on edelleen merkittäviä haasteita, joka vaikuttaa negatiivisesti strategiatyön vaikuttavuuteen.

Tulokset ovat osa Vaasan yliopistolle tehtyä tutkimusta, joka toteutetaan seurannan vuoksi nyt toista kertaa. Tutkimustulokset selvittivät, miten hyvin organisaation visio, arvot ja strategiat tunnetaan eri organisaation tasoilla.

– Positiivista parannusta on havaittavissa edelliseen tutkimusjaksoon verrattuna, mutta tehtävää on vielä paljon, toteaa tutkija Maarika Maury, joka toimii myös strategiamuotoiluyritys Kissconsulting Oy:n toimitusjohtajana.

Johtoryhmätasolla strategian tuntemus on selkeästi parempaa kuin edelliskaudella. Aineiston pohjalta selvisi, että 25 prosenttia kunnan johtoryhmäläisistä tietää oman organisaation tärkeät painopisteet. Tämä on positiivinen parannus aikaisempaan viiteen prosenttiin eli peräti 450 prosenttia. Huomionarvoista on kuitenkin, että edelleen 29 prosenttia johdosta ei tiennyt lainkaan, mitkä painopisteet on valittu strategiaan.

Strategiat jäivät erityisesti työntekijöiden keskuudessa edelleen tuntemattomiksi, siitäkin huolimatta, että strategiatyöhön osallistetaan henkilöstöä ja sidosryhmiä runsaasti. Vain kaksi prosenttia työntekijöistä tietää organisaationsa strategiset painopisteet. Vaikka parannusta on aikaisempaan tuntemukseen verrattuna, on tekemistä vielä paljon. Työntekijöistä 72 prosenttia ei muista ensimmäistäkään painopistettä oman organisaationsa strategiasta.

Esihenkilöilläkin riittää petrattavaa, sillä vain 11 prosenttia tuntee valitut pääpainopisteet. Peräti 46 prosentilla esihenkilöistä ei ollut minkäänlaista tuntemusta yhteisistä painopisteistä, siitäkään huolimatta, että heidän vastuullaan on viedä strategiaa arkeen ja käytäntöön. Kuntapäättäjien joukossa strategian tunnettuus on 13 prosenttia.

– Kuinka strategiaa voidaan viedä arjessa tekoihin, jos ei edes tiedetä, mitä pitäisi tehdä, Maury tiivistää.

– Jos strategioihin halutaan konsensuksen vuoksi kirjata kaikki mahdolliset asiat, silloin muutoksen kannalta tärkeät teemat eivät erotu, eikä strategialle saada muutosvoimaa, kuvailee Maury kuntien tyypillisiä haasteita.

Arvojen kohdalla tietämys oli parantunut edellisestä tutkimusotoksesta. Yhä useammalla oli aikaisempaa mieleenpainuvampia arvoja. Arvojen tunnettuusluku on nyt 31 prosenttia, kun edelliskerralla luku oli 17 prosenttia. Johtoryhmäläisten arvojen tunnettuusluku oli 61 prosenttia, esihenkilöiden 46 prosenttia, työntekijöiden 23 prosenttia ja päättäjien 38 prosenttia.

– Jotta arvoista saadaan voimaa, olisi hyvä, että luku lähentelisi sataa, Maury muistuttaa.

Erityisesti strategioiden toimeenpanovoimassa on nähtävissä pulmia.

– Hyväkään strategia ei mene itsestään läpi, vaan sitä pitää johtaa jämäkästi ja systemaattisesti, Maury muistuttaa.

Voimavaroja käytetään paljon itse strategian tekemiseen, mutta strategian valmistuttua, rahaa tai aikaa ei enää juurruttamiseen olekaan. Konkreettiset asiat, kuten rakentaminen, purkaminen tai vaikkapa digijärjestelmän ostaminen tapahtuu kyllä, mutta usein tärkeät arvopohjaiset kulttuurimuutokset jäävät vaillinaiseksi.

– Nykyisellä strategiakaudella suosittelen keskittymään tiukemmin muutosta vaativien painopisteiden löytämiseen, viestinnälliseen kirkastukseen. Kannattaa varata niin resursseja, aikaa ja ehkä tukeakin strategian käytäntöön viemiselle sekä enemmän tekoja kuin suunnitelmia, Maury tiivistää.

Vaasan yliopistoon tehtävä tutkimus toteutetaan jo toiseen kertaan, ensimmäiset kuntastrategioiden tulokset julkaistiin vuonna 2016, seurantatutkimus vuonna 2026. Otoksessa on 10 966 ihmistä eri organisaatiotasoilta kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kokonaistutkimuksessa on mukana noin 250 organisaatiota ja yli 30 000 tutkittua henkilöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)