Sekajätteen roskapussiin sujahtaa edelleen runsaasti materiaaleja ja ravinteita, jotka voitaisiin oikein lajittelemalla palauttaa hyötykäyttöön. Kodin sekajätepussin sisällöstä jopa kolmasosa on biojätettä; myös kartonki- ja muovipakkauksia on mukana liikaa. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kannustaa asukkaita pysähtymään oman roskapussin äärelle ja pelastamaan kierrätettävät materiaalit sekajätteestä.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen kotitalouksissa syntyy päivittäin noin 178 500 kiloa sekajätettä, mikä tekee vuositasolla keskimäärin 143 kiloa sekajätettä asukasta kohden. Viimeisimmän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan merkittävä osa sekajätteeseen päätyvästä materiaalista olisi kuitenkin hyödynnettävissä.

Sekajätteen roskapussiin heittämisen sijasta jätteet tulisi lajitella, koska ainoastaan silloin materiaalit kiertävät raaka-aineiksi uusien tuotteiden valmistukseen ja neitseellisiä luonnonvaroja säästyy.

– Vasta huolellisen lajittelun jälkeen jäljelle jäänyt kierrätyskelvoton jäte kuuluu sekajätteeseen. Sekajätteestä 80 prosenttia olisikin kierrätettävissä, muistuttaa LSJH:n ympäristökasvatuksen ja jäteneuvonnan palvelupäällikkö Katariina Humalamäki tiedotteessa.

Tänä vuonna LSJH keskittyy kannustamaan asukkaita pelastamaan kierrätettävät materiaalit sekajätteestä. Painopiste on erityisesti biojätteen sekä muovi- ja kartonkipakkausten lajittelussa – jakeissa, jotka päätyvät sekajätteeseen kaikkein yleisimmin.

Teemaa nostetaan esille erityisesti LSJH:n neuvontatilaisuuksissa ja viestinnässä. LSJH tarjoaa maksutonta neuvontaa tilauksesta taloyhtiöille, yhdistyksille, oppilaitoksille ja muille asukasryhmille. LSJH:n ympäristökouluttajiin voi törmätä myös alueen markkinoilla ja tapahtumissa.

– Haluamme tehdä lajittelusta mahdollisimman vaivatonta. Usein yksikin selventävä vinkki riittää, ja sen jälkeen lajittelu alkaa sujua ilman vaivannäköä, Humalamäki kertoo.

LSJH:n verkkosivuilla avattu sekajätekisa tarjoaa helpon ja viihteellisen tavan oppia, miten paljon sekajätteessä on sinne kuulumattomia kierrätettäviä materiaaleja ja miten paljon laiska lajittelu maksaa. Esimerkiksi kierrättämättömien muovipakkausten vuoksi Suomi joutuu maksamaan EU:lle korotettua jäsenmaksua noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Huolellinen lajittelu säästää asukkaita myös konkreettisemmilta jätemaksuilta: esimerkiksi 140 litran biojäteastian tyhjentäminen maksaa yli kolme euroa vähemmän kuin vastaavan kokoisen sekajäteastian. Ja kun lajittelee aktiivisesti, sekajäteastian tyhjennysväli voi olla jopa 16 viikkoa.

– Kisa auttaa näkemään, mitä omasta roskapussista kannattaa pelastaa. Se on nopea, hauska ja ennen kaikkea hyödyllinen herätys, jonka tarkoituksena on innostaa lajittelemaan, Humalamäki sanoo.

Oikein lajitellut biojätteet ja pakkausmateriaalit voidaan palauttaa kiertoon multana, biokaasuna ja uusien tuotteiden, kuten ämpärien, aaltopahvin ja auton osien raaka-aineina, eivätkä ne päädy poltettavaksi sekajätteen mukana.

– Kun jokainen pelastaa oman osuutensa sekajätteestä, vaikutus kertautuu. Jokainen oikein lajiteltu pakkaus tai biojäte vie meitä kohti kestävämpää arkea, Humalamäki tiivistää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)