Ensi kesänä Liedon Vanhalinnassa soi pelimannimusiikki, kun Härkätallin vintti muuntautuu laittomien nurkkatanssien estradiksi. Turun ylioppilasteatterin kesäproduktio Siveettömät on musiikkiteatteriesitys sota-ajan Suomessa vuosina 1939–1948 vallinneesta tanssikiellosta ja nuorista aikuisista, jotka aikansa tiukoissa raameissa pyrkivät rakentamaan omanlaistaan elämää. Lavalla tanssii ja laulaa kymmenpäinen näyttelijäkaarti livebändin säestämänä.

Esitykset ovat Liedon Vanhalinnassa 16.6.–7.8. Esityksen ohjaaja Salla Anttosen mukaan Suomen vuosien 1939–1948 tanssikielto oli maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen ja kytkeytyi aikansa yhteiskunnallisiin keskusteluihin nuorison siveettömyydestä ja naisen roolista kansakunnan moraalisena suunnannäyttäjänä. Lisäksi kieltoon liittyi ajatus siitä, että on halveeraavaa iloita ja pyöriä parketilla, samalla kun toiset uhraavat henkensä rintamalla.

– Siihen aikaan sukupuoliroolit olivat kapeita. Miehen ja naisen muotit olivat tarkkarajaiset eikä sukupuolen moninaisuudesta ollut vielä tietoakaan. Samaa sukupuolta olevien suhteet

eivät olleet ennenkuulumattomia, mutta niitä pidettiin moraalittomina. Samoin avioliiton ulkopuolista raskautta, Anttonen toteaa tiedotteessa.

Anttosen mukaan esitys onkin syntynyt tarpeesta tutkia juuri näitä muottiin sopimattomia ihmisiä. Millä tavoin nuoret aikuiset, joille etenkin sivistyneistö ja kirkko nyrpistelivät nenäänsä, pyrkivät raivaamaan tietä omanlaiselleen elämälle.

– Siveettömät käsitelee sukupuolirooleja, perhesuhteita ja sotaa, mutta ennen kaikkea se on kertomus nuorista, jotka ennakkoluuloista ja vastoinkäymisistä huolimatta pitävät kiinni toivosta ja toisistaan, hän kertoo.

Liedon Vanhalinnan historiallisissa puitteissa katsoja pääsee heti astumaan menneen ajan tunnelmaan, mutta historiallisesta kontekstistaan huolimatta esitys heijastelee vahvasti myös aikaa jota elämme. Uusi ja vanha kietoutuvat yhteen niin musiikissa kuin koreografioissakin ja ylisukupolvinen kertomus tarjoaa kurkistusikkunan sekä menneeseen että nykyiseen maailmaan.

– Esitys on rohkea, toiveikas, kovaääninen, herkkä, häpeilemätön ja täynnä rakkautta. Aivan kuten nuoriso. Ja nuorisohan on aina ollut vanhemman kansan mielestä pilalla, eli siinä suhteessa maailma ei ole muuttunut miksikään, Anttonen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)