Itse pääministeri sen aloitti. Viime hetken takinkääntöviikon. Hienostuneemmin sanottuna: asian uudelleen arvioinnin. Ihan kaikilla ei kuitenkaan vatsa tainnut kestää jännitystä. Ja muutama valtuutettu alkoi äkkiä tuntea suurta tarvetta vakuutella tekosensa viattomuutta ja etenkin sen vastikkeettomuutta viime hetken ahaa – elämyksensä synnyssä.

Kunnia ja kumarrus valtuutettu Muhis Azizille hänen monille varmaan kiusalliseksi muodostuneesta paljastuksesta, että kulissien takana pyöri ympärivuorokautinen painostus ja jopa uhkailu. Vaikka olihan se yleisesti helposti arvattavissakin, vaikkakin hankalasti todistettavissa. Mutta eihän sellaista Suomen Turussa voi olla. Eihän? Vihreillä taisi tosin olla korkeammat voimat kuin pelkät luonnonhaltijat suojaajinaan…

Varmaan tietysti myös ratikan menestyminenkin ilahdutti.

Suuret rakennusfirmat ja niiden ulkomaalaiset, alipalkatut aliurakoitsijat taatusti yhtyivät jo ennakkoon ja etänä heidän riemukkaaseen halaus- ja tiputanssi-iloitteluunsa.

Sääli Turkua, jos joku nyt jo luuli naamioiden tulleen riisutuiksi.

Juhani Valtonen