Mielipide: Kuka vastaa kaupungintalon remonttilaskuvirheestä?
Kaupungintalon korttelin kohdalla ei nimittäin ole mistäänpienistä virhearvioista. Alkuperäinen kustannusarvio kaupungintalokorttelin perusparannukselle oli 30,4–34,5 miljoonaa euroa. Maanantaina 15. kesäkuuta valtuusto käytännössä pakotettiin hyväksymään rahoitus 26 miljoonan euron ”yllättäville” lisäkustannuksille.
Peruskorjauksen hinta käytännössä lähes tuplaantuu alkuperäisestä arviosta. Ylioptimististen kustannusarvioiden tekeminen rakennushankkeille on toki Turulle tuttua hommaa – onko meillä ollut yhtään merkittävää hanketta, jossa näin ei olisi käynyt? Ja miksi näitä hankkeiden kustannuksia laskevat eivät opi, vaikka sama toistuu joka hankkeessa?
Ensin valtuustolle esitettiin hyväksyttävissä oleva kustannusarvio 30,4–34,5 miljoonaa euroa. Tähän arvioon pohjautuen valtuusto teki tuolloin hyväksyvän päätöksen asiassa. Samaan aikaan taustalla on todennäköisesti oltu alusta asti tietoisia – tai ainakin olisi pitänyt olla – siitä, että kaupungintalokortteli on vanha ja sieltä lähes varmasti tulee vastaan yllätyksiä, kun rakenteita avataan.
Ei ole älyllisen rehellisyyden nimissä mitenkään uskottavaa, että vanhoilta kulttuurihistoriallisesti merkittäviltä rakennuksilta ei olisi odotettavissa vanhoja vaurioituneita hirsirakenteita, eloperäisiä eristeitä ja muuta sellaista. Miten työkseen tällaisten hankkeiden kustannuksia laskeville voi tulla yllätyksenä, että kaupungintalon kaltaisen historiallisen rakennuksen rakennustapa ja materiaalit vaurioineen ovat täysin oman aikansa mukaisia?
Herää kysymys, myytiinkö kaupungintalon remontti valtuustolle tarkoituksella tiedettyä pienemmillä kustannuksilla, jotta hanke saataisiin valtuustolta läpi? Tuotiinko valtuustolle tarkoituksella kohtuuttoman lyhyellä varoitusajalla päätettäväksi jo etukäteen täysin ennustettavissa olevien lisäkustannusten hyväksyminen, koska tiedettiin, että valtuuston on pakko ne hyväksyä, koska kaupungintalon rakenteet on jo revitty auki?
Olisiko jo aika, että Turun rakennus- ja korjaushankkeiden kustannuslaskelman pohjana käytettävään laskukaavaan lisättäisiin uusi vakiokerroin tai ”turkukerroin”, jotta tästä kroonisesta rakennushankkeiden budjettiylitysten kierteestä päästäisiin eroon?
Alice Girs (ps.), kaupunginvaltuutettu











