Fintrafficin liikennetietojen mukaan noin puolet Suomen pääteillä liikkuvista kuljettajista ajaa ylinopeutta. Vaikka valtaosa ylityksistä on pieniä, jo vähäinenkin ylinopeus kasvattaa vakavan liikenneonnettomuuden riskiä.

Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeus Suomen pääteillä on kesäisin 95 km/h ja talvella 88 km/h. Tämä selviää Fintrafficin tieliikenteenohjauksen julkaisemasta Ajonopeudet maanteillä 2025 -tutkimusraportista. Sen tiedot perustuvat Fintrafficin 268 liikenteen automaattiselta mittausasemalta (LAM) kesäkaudella 2025 sekä talvikaudella 2025–26 kerättyyn dataan.

Raportin mukaan tiekohtaisen nopeusrajoituksen ylitti kesällä 47 ja talvella 55 prosenttia kuljettajista. Myös nopeusrajoituksen yli 10 km/h ylittävät ylinopeudet olivat yleisempiä talvella kuin kesällä. Niihin syyllistyi kesällä kymmenen ja talvikaudella 12 prosenttia kuljettajista.

Yleisimpiä ylinopeudet olivat yksiajorataisilla pääteillä ja moottoriliikenneteillä, joiden nopeusrajoituksia lasketaan talvikaudeksi satasesta kahdeksaankymppiin.

Fintraffic tuottaa liikenteen seurantatietoa ja analysoi liikennejärjestelmän tilannekuvaa. Traficom puolestaan hyödyntää tietoa muun muassa liikenneturvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä.

– Ajonopeuksien seuranta kertoo, että ylinopeudet ovat Suomen pääteillä hyvin yleisiä. Erityisesti talvikaudella moni kuljettaja ajaa nopeusrajoitusta kovempaa, vaikka alemmilla talvinopeusrajoituksilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta, Fintrafficin palvelupäällikkö Eetu Karhunen sanoo tiedotteessa.

Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäen mukaan talviajan alemmilla nopeusrajoituksilla on kuitenkin selkeä vaikutus ajonopeuksiin.

– Talviajan matalampia nopeusrajoituksia rikotaan enemmän kuin ympäri vuoden samoina pysyviä rajoituksia. Alemmat talvinopeusrajoitukset kuitenkin laskevat keskinopeuksia noin 5–7 km/h, joten ne parantavat liikenneturvallisuutta, Rajamäki sanoo.

Rajamäki muistuttaa, että jo pieni ylinopeus lisää vakavien onnettomuuksien riskiä. Vuosina 2019–23 puolet (51 %) kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta. Heistä 44 prosenttia ylitti nopeusrajoituksen yli 10 km/h.

– Kun ajonopeus kasvaa, vaaratilanteiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen, päätöksentekoon ja väistötoimenpiteisiin on vähemmän aikaa. Samalla välimatkojen sekä nopeuksien arviointivirheet lisääntyvät ja ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa, Rajamäki sanoo.

Mitä kovempaa ajetaan, sitä pidemmäksi ajoneuvon jarrutusmatka kasvaa. Esimerkiksi auton jarruttamiseen kuivalla asvaltilla 50 km/h nopeudesta pysähdyksiin tarvitaan 25 metriä. Satasen nopeudella ajettaessa jarrutusmatka on jo sata metriä. Todellinen pysähtymismatka on pidempi, koska jarrutusmatka ei huomioi kuljettajan reagointiin kuluvaa aikaa.

Kansainvälisen, vuonna 2023 toteutetun ESRA3-kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat taajaman ulkopuolella ajettuihin ylinopeuksiin sallivasti. Suomalaiset myös syyllistyvät ylinopeuksiin useammin kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Tutkimukseen vastanneista suomalaisista henkilöautonkuljettajista 76 prosenttia kertoi ylittäneensä kuukauden sisällä vähintään kerran taajama-alueen nopeusrajoituksen. Moottoritiellä ylinopeutta kertoi ajaneensa 79 ja maantiellä 84 prosenttia suomalaisista. 22 Euroopan maan keskiarvot ylinopeudesta raportoineiden autoilijoiden osalta olivat 47 prosenttia taajamassa, 50 prosenttia moottoritiellä ja 53 prosenttia muulla maantiellä.

Karhusen mukaan ajonopeuksista saatavia mittaustietoja voidaan hyödyntää liikennettä koskevissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

– Ajonopeuksien seurantatietoja on hyödynnetty lakimuutosten vaikutusten seurannassa, muun muassa rikesakkojen korotuksen seurantatutkimuksessa 2010-luvulla sekä raskaiden ajoneuvojen entistä suurempien mittojen ja massojen vaikutusten seurannassa.

Ajoneuvojen nopeusseurannan tietoja käytetään apuna myös tieliikenteen aiheuttaman melun hallinnassa, tiestön rakentamis- ja ylläpitotoimenpiteiden kehittämisessä sekä tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavien ohjausratkaisujen kehittämisessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)