Hyttyset ovat maailman tappavin eläinryhmä: niiden levittämät taudit aiheuttavat vuosittain yli 700 miljoonaa tartuntaa ja satojatuhansia kuolemia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan hyttysten levittämät taudit muodostavat yhden maailman merkittävimmistä tartuntatautiuhkista ja niiden torjunta kuuluu tärkeimpiin kansanterveyshaasteisiin.

Ilmaston lämpeneminen ja ihmisten lisääntynyt liikkuvuus mahdollistavat hyttysten leviämisen uusille alueille, mikä lisää myös hyttysvälitteisten tautien levinneisyyttä. WHO:n mukaan malaria, dengue ja chikungunya kuuluvat maailman merkittävimpiin hyttysten levittämiin tartuntatauteihin niiden levinneisyyden ja merkittävän tautitaakan vuoksi. Euroopassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) seuraa erityisesti myös länsi-niilin viruksen leviämistä, sillä tartuntoja on viime vuosina todettu yhä enemmän ja uusilla alueilla. Hyttysten levittämiin vakaviin tauteihin kuuluvat myös esimerkiksi keltakuume, japanin aivotulehdus ja zikavirustauti.

Hyttyslevitteisten tautien aiheuttamat oireet ja vakavuus vaihtelevat, mutta pahimmillaan ne voivat aiheuttaa pitkäkestoisia oireita, vakavia komplikaatioita ja vaatia sairaalahoitoa. Suomessa matkailijoilla todetaan vuosittain noin 50 malariatapausta ja 20–80 laboratoriovarmistettua denguetartuntaa. Yksittäisiä chikungunya- ja zikavirustartuntoja todetaan lähes vuosittain.

Hyttysten levittämät taudit mielletään usein trooppisten kaukokohteiden ongelmaksi. Euroopassa tautitilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti, sillä hyttysten aktiivisuuskaudet ovat pidentyneet ja hyttyslajit kykenevät leviämään uusille sekä laajemmille alueille. Paikallisesti saatuja tartuntoja todetaan yhä useammin kohteissa, missä niitä ei vielä muutama vuosi sitten esiintynyt. Esimerkiksi aasian tiikerihyttynen, joka voi levittää dengue-, chikungunya- ja zika-viruksia, on vakiintunut jo 16 Euroopan maahan.

WHO varoitti heinäkuussa 2025 chikungunyan maailmanlaajuisesta leviämisestä ja kehotti maita tehostamaan tautiseurantaa sekä hyttystorjuntaa. Huoli on sittemmin osoittautunut aiheelliseksi, sillä vuosina 2025–26 tautitapaukset ovat lisääntyneet useilla alueilla ja epidemioita on todettu muun muassa Brasiliassa ja Kuubassa. Heinäkuussa myös Costa Rican terveysministeriö julisti chikungunyaepidemian maan suositulle Guanacasten matkailualueelle, minkä jälkeen Yhdysvaltain tautikeskus CDC on antanut alueelle matkustusvaroituksen.

ECDC:n mukaan myös Euroopassa on viime vuosina rikottu ennätyksiä paikallisesti saatujen chikungunyatartuntojen määrissä. Vuonna 2025 Euroopassa todettiin jopa 27 paikallista chikungunyatautirypästä. Hyttysvälitteisiä tauteja on esiintynyt paikallisina epidemioina myös suosituissa eurooppalaisissa matkakohteissa, kuten Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa.

– Matkailijan olisi hyvä selvittää ajantasainen epidemiatilanne aina ennen matkaa. Aktiivisen chikungunyaepidemian alueelle matkustaville suositellaan rokotetta, joka tulisi ottaa viimeistään kaksi viikkoa ennen matkaa, jotta suoja ehtii muodostua. Hyttysenpistoja kannattaa ehkäistä käyttämällä hyttyskarkotteita sekä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Riskialueilla on suositeltavaa nukkua hyttysverkon suojassa ja suosia majoitusta, jossa on ilmastointi ja ikkunoissa hyttysverkot, ohjaa terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta tiedotteessa.

Denguen levinneisyys on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja tapausmäärät nousivat ennätyksellisen korkeiksi vuosina 2023–24. WHO raportoi vuonna 2024 historialliset yli 14 miljoonaa denguetapausta. Tautiin liittyviä kuolemia todettiin yli 10 000.

Denguetartuntoja esiintyi laajoina epidemioina etenkin Keski-Amerikassa, Karibialla ja Etelä-Amerikassa, mutta myös Aasiassa ja useilla Tyynenmeren alueilla. Tartuntoja todetaan Suomessa vuosittain esimerkiksi Thaimaasta, Meksikosta ja Brasiliasta palaavilla matkailijoilla.

Ensimmäiset malariarokotteet ovat viime vuosina muuttaneet merkittävästi malarian torjuntaa erityisesti Afrikassa, mutta malaria aiheuttaa edelleen enemmän kuolemia kuin mikään muu hyttysten levittämä tauti. WHO:n mukaan siihen sairastuu vuosittain noin 263 miljoonaa ihmistä, ja tauti aiheuttaa noin 600 000 kuolemaa, joista valtaosa koskettaa alle viisivuotiaita lapsia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Malariarokotteet eivät ole yleisessä käytössä, vaan matkailijan suoja perustuu riskialueilla käytettävään estolääkitykseen sekä tehokkaaseen hyttysiltä suojautumiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)