30 vuoden isännöitsijän uransa aikana Juha Kangasniemi on kokenut useamman putkiremontin. Hänen mukaansa ne ovat onnistuneet pääsääntöisesti hyvin, kunhan putkiremontin ympärillä toimiva tiimi on hyvä.

– Jo hankesuunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä tarkkaan, kuka asiantuntija palkataan projektinjohtajaksi. Sen tulisi olla sellainen henkilö, joka pystyy olemaan projektissa mukana alusta loppuun, Varsinais-Suomen Isännöitsijät ry:n puheenjohtajana toimiva Kangasniemi toteaa.

Kangasniemen mukaan on hyvä tarkistaa taustat, selvittää kokemus sekä kysyä meriittejä, sillä hyvä projektinjohtaja tiimeineen turvaa kokonaisuuden onnistumisen.

– Sitten suunnittelijat on hyvä valita eri yrityksestä, joka parantaa laadunvarmistusta. Ja kolmanneksi on tärkeä valita hyvä ja luotettava urakoitsija hoitamaan putkiremontti, hän vinkkaa.

Kangasniemen mielestä suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Yhtiökokous päättää remontit ja sen sisällöt. Kangasniemen mukaan kiireellä suunniteltu johtaa helpommin huonoon tulokseen.

– Hyvin suunniteltu projekti tarkoittaa todellakin puoliksi tehtyä. Hyvin onnistuneiden remonttien suunnittelu on aloitettu kolme vuotta ennen varsinaista urakkaa. Silloin hankkeen budjetti pitää hyvin, lisätyöt ovat pieniä, aikataulut pitävät eikä tule ongelmia ja kaikki ovat tyytyväisiä, hän sanoo.

Myös kaikkien osakkaiden on saatava tietää ajoissa remontista, jotta he voivat varautua taloudellisesti. Asukkaille vuokranantajien tulee ilmoittaa Kangasniemen mukaan vähintään kuusi kuukautta ennen tulevaa putkiremonttia, jotta vuokralainen ehtii etsiä uuden asunnon tai väistökämpän pidemmän remontin aikana.

– Perinteisessä laajassa putkiremontissa, jossa kylpyhuone ja viemärit menevät uusiksi, asunto on pois käytöstä kolme kuukautta. Kevyiden putkiremonttien aikana asunnoissa voi asua ja isoimmat asumishaitat kohdistuvat muutamaan päivään, Kangasniemi sanoo.

Ihan ensimmäisenä Kangasniemestä taloyhtiön pitää miettiä, että mistä saadaan raha ja lainoitus.

– Taloyhtiössä voidaan varautua hankkeisiin kerryttämällä hoitoylijäämää tilille hoitovastikkeella tasaisesti vuosien saatossa, mikä helpottaa remontin rahoitusta ja keventää vastikekuluja remontin valmistuttua.

Kangasniemestä on tärkeää, etteivät taloyhtiön kaikki remontit osu samanaikaisesti vaan remontteja tulisi hoitaa säännöllisesti alta pois, jotta korjausvelkaa ei kerry liikaa, vastike pysyy maltillisena ja lainarahoitusta saa helpommin.

– Vastiketta ei kannata pitää keinotekoisesti matalana ja siirtää remontteja. Tekemättömät remontit kasvattaa korjausvelkaa, heikentävät asumisen laatua ja vaikeuttavat tulevien remonttien rahoitusta. Myös taloyhtiölainaa on vaikea saada, koska velkaantunut, konkurssiuhkainen taloyhtiö isoa lainaa pyytämässä ei kiinnosta pankkia, hän sanoo.

Marianne Rovio