Kesätyövalvontaa tekevät työsuojelutarkastajat näkevät joidenkin asioiden menneen parempaan suuntaan kesätyöpaikoilla: esimerkiksi työvuoroluettelot, tauot ja istumismahdollisuus on useimmiten järjestetty asianmukaisesti. Toisaalta joillakin tarkastuksilla on tullut esiin, että asiakkaiden huono käytös kuormittaa nuoria entistä useammin.

Työsuojelutarkastajat tarkastivat elokuun alkuun mennessä 180 kesätyöpaikkaa eri puolella Suomea. Yleisimmät puutteet ovat hyvin samanlaisia kuin aiempina vuosina: työnantajille on annettu velvoitteita eniten työterveyshuollon järjestämisestä, työnteon keskeisistä ehdoista, työvuoroluetteloista ja työehtosopimuksen noudattamisesta. Osa työnantajista ei edelleenkään esimerkiksi maksa nuorille työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Kesätyövalvontaa vuosien ajan tehneet tarkastajat ovat kuitenkin havainneet, että osa tarkastettavista asioista on mennyt parempaan suuntaan. Työvuoroluettelot annetaan useimmiten ajoissa tiedoksi työntekijöille, ja työvuoroja ei enää niin usein muutella viime hetkellä. Useimmiten työntekijät saavat pitää heille kuuluvat tauot ja työpisteiltä löytyy tuoli.

– Vaikuttaa siltä, että pitkäjänteinen valvonta ja viestintä ovat tuottaneet tulosta. Ainakin osa työnantajista tuntee aiempaa paremmin velvollisuutensa, arvioi työsuojelutarkastaja Laura Mäkilä Lupa- ja valvontavirastosta tiedotteessa.

Mäkilä kertoo, että hänen tarkastuksillaan nousee yhä useammin esiin asiakkaiden huono käytös nuoria työntekijöitä kohtaan. Asia ei ole automaattisesti kesätyöpaikkojen tarkastusten asialistalla, mutta Mäkilä on kysynyt asiasta tarkastuksilla vuodesta 2024 lähtien.

– Nuoret työntekijät kertovat aiempaa useammin kokevansa asiakkaiden suunnalta epäasiallisesta käyttäytymisestä. Asiakkaat saattavat tiuskia tai huutaa nuorille tai vähätellä heidän ammattitaitoaan. Osa kokee jopa seksuaalista häirintää vitsailuna tai vihjailevina ehdotuksina, Mäkilä kertoo.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaaratekijät, mukaan lukien häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Käytännössä tämä tulee tehdä osana työpaikan riskien arviointia.

Työterveyshuollon tulee työpaikkaselvityksessä huomioida työnantajan tunnistama riski ja arvioida sen terveydellinen merkitys. Työterveyshuolto antaa suosituksia tilojen, turvalaitteiden ja ohjeistusten parantamiseksi sekä on apuna uhkaavien tilanteiden jälkipuinnissa.

– Epäasiallinen kohtelu asiakkaiden taholta voi aiheuttaa haitallista psykososiaalista kuormitusta nuorelle. On tärkeää, että nuori saa jo perehdytyksessä selkeät ohjeet, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Ohjeet kannattaa myös antaa kirjallisesti. Työnantajan on hyvä varmistaa työsuhteen aikana, että perehdytyksessä käydyt asiat ovat nuoren muistissa, Mäkilä neuvoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)