Suomalaiset heittävät vuosittain roskiin ruokaa noin 590 miljoonan euron arvosta. Se tarkoittaa noin 1,6 miljoonan euron hävikkiä päivässä ja yli 1 100 euroa minuutissa. Tänään alkavalla valtakunnallisella Hävikkiviikolla Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) herättelee pohtimaan, kuinka paljon syömäkelpoista ruokaa päätyy turhaan jätteeksi ja jakaa vinkkejä siitä, miten ruokahävikkiä voidaan vähentää.

Suomen kotitalouksissa heitetään vuoden aikana ruokaa roskiin noin 590 miljoonan euron edestä. Se tarkoittaa, että syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin valtakunnallisesti lähes 70 000 euron arvosta tunnissa ja yli 1 100 euron arvosta minuutissa.

Kotitalouksien osuus koko ruokaketjun ruokahävikistä on suurin. Melkein puolet Suomessa syntyvästä ruokahävikistä muodostuu kodeissa, joissa hukkaan menee ruokaa noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 27 kiloa ruokahävikkiä henkilöä kohden.

Vaikka ruokahävikistä keskustellaan paljon, sen mittakaava tulee monelle yllätyksenä.

– Ruokahävikkiin liittyvät luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea hahmottaa. Kun summan jakaa tunneille ja minuuteille, mittakaava konkretisoituu. Kyse ei ole vain yksittäisistä kaapin perälle unohtuneista jogurteista tai nahistuneista kurkuista, vaan paljon laajemmasta ilmiöstä, kertoo LSJH:n ympäristökouluttaja Eeva Salmi tiedotteessa.

Valtakunnallisella Kuluttajaliiton koordinoimalla Hävikkiviikolla 21.–27. syyskuuta LSJH:n ympäristökouluttajat lähtevät hävikkikiertueelle keskustelemaan ruokahävikistä kaupunkilaisten kanssa.

Ympäristökouluttajat liikkuvat viikon aikana Turun ja Salon keskusta-alueilla. Tavoitteena on herättää ihmisiä pohtimaan omia kulutustottumuksiaan sekä tarjota käytännön vinkkejä hävikin vähentämiseen.

– Harvempi meistä heittää ruokaa pois tahallaan. Ruoka unohtuu jääkaapin perälle, sitä ostetaan liikaa, parasta ennen -päiväys mietityttää tai tähteitä ei osata hyödyntää. Pienillä muutoksilla voi kuitenkin saada aikaan paljon. Ympäristökouluttajamme auttavat mielellään löytämään keinoja, jotka sopivat omaan arkeen, Salmi sanoo.

Kiertueella kaupunkilaiset voivat keskustella ympäristökouluttajien kanssa ruokahävikistä sekä saada uusia näkökulmia hävikin vähentämiseen.

– Ympäristökouluttajilta voi napata mukaansa myös pussinsulkijan. Pieni arjen apuväline muistuttaa Hävikkiviikon tärkeimmästä viestistä: ruoka on liian hyvää hukattavaksi, Salmi vinkkaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)