Omaa asuinaluetta suositellaan mieluummin kuin Turkua
Turun asuinalueista julkaistiin viime viikolla kaksi toisistaan riippumatonta barometriä. Teettäjinä olivat Turun kaupunki ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi. Barometrit maalavat varsin samanlaista kuvaa asuinalueista, vaikka vastaajaprofiilit olivat erilaisia.
Asuinalueisiin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Asuinalueet koetaan pääosin toimiviksi ja viihtyisiksi. Asukasbarometrin mukaan 88 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa. KTI:n raportissa tyytyväisyys asuinalueisiin saa pistemäärän 4,44 asteikolla 1–5.
Omaa asuinaluetta ollaan valmiita suosittelemaan. Asukasbarometrissä huomionarvoista on se, että omaa asuinaluetta suositellaan selvästi enemmän kuin Turkua yleisesti asuinpaikkana. Liikkumisen sujuvuus on merkittävä osa alueiden vetovoimaisuutta. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hyvän toimivuuden katsomaan tukevan asuinalueen vetovoimaa.
Erityisen tyytyväisiä ollaan viheralueiden määrään ja luonnonläheisyyteen. Luonto ja luonnonläheisyys ovat vetovoimatekijöitä myös alueilla, joiden maine on heikko.
Suurimpia huolenaiheita ovat rikollisuus ja huumeet, töhryt ja epäsiisteys sekä häiriökäyttäytyminen.
Parhaiten pärjäävät alueista Martti–Korppolaismäki, Uittamo, Vartiovuori–Samppalinna, Moikoinen–Pikisaari ja Kakskerta sekä Kupittaa ja Vasaramäki. Keskustan lähellä olevat, merelliset, vehreät ja maineeltaan vahvat alueet pärjäsivät hyvin.
Keskiarvoa heikompia arvioita saavat Varissuo, Runosmäki–Kärsämäki sekä Huhkola–Lauste–Vaala. Ne kärsivät erityisesti heikosta maineesta mutta ongelmia on myös turvallisuudessa ja viihtyisyydessä. KTI:n barometri arvioi Varissuon ja Kupittaan houkuttelevuuden kasvavan. Yksi syistä on raitiotie.
Alueellinen eriytyminen on näkyvissä molemmissa barometreissä. Turvallisuus koetaan pääosin hyväksi, mutta joillakin alueilla se aiheuttaa huolta.
Turun vahvuuksia ovat asumisen peruslaatu, luonnonläheisyys sekä saavutettavuus. Ongelmiksi nousevat alueiden eriytyminen, osallisuuden heikkous sekä joidenkin alueiden heikko maine ja turvallisuusongelmat.
Asukasbarometrin havainto oli, että vain 15 prosenttia vastaajista koki voivansa vaikuttaa Turun kaupungin päätöksentekoon.
Barometrejä täydensi Kuntarahoituksen teettämä onnellisuusselvitys. Varsinais-Suomi sijoittui siinä maakuntien keskitason alapuolelle ja Turku kaupunkien keskitason alapuolelle mutta sentään Tamperetta korkeammalle.
Turun asukasbarometri mittaa asukkaiden arkea ja hyvinvointia, Kiinteistöliiton (KTI) katsaus enemmän asuinalueiden ja kiinteistömarkkinoiden näkökulmaa. KTI:n barometri luotaa Turkua laajempaa aluetta. Asukasbarometrissä vastaajia oli 1 522. KTI:n kyselyssä vastauksia oli 549, joista noin 400 Turusta. Aluejako ei barometreissä ollut täysin identtinen.
Lasse Virtanen












