Ruotsia runsaan 20 vuoden ajan 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan nimi on jäänyt elämään monin tavoin eri puolille Suomea, muun muassa Aurajokirannan ja Yliopistonkadun yhdistävän Kristiinankadun muodossa.

Kristiina nousi kuningattareksi alle kuusivuotiaana, koska hänen isänsä Kustaa II Adolf kuoli 1632 Lützenin taistelussa. Kuninkaan kuolemaa seurasi epätietoisuuden vuodet, joiden jälkeen valtioneuvosto julistautui alaikäisen kuningattaren suojelijaksi ja muodostettiin niin sanottu holhoojahallitus.

Kristiina tuli tunnetuksi taidetta ja kulttuuria arvostavana hallitsijana. Tukholmaan virtasi 1600-luvun alkupuoliskolla oppineita ympäri Eurooppaa. Tunnetuin Tukholmaan saapuneista oli filosofi René Descartes. Ranskalaisen vierailu jäi historiankirjoihin erityisesti sen takia, ettei filosofi ehtinyt pitkään Ruotsissa aikaa viettää. Hän sairastui keuhkokuumeeseen ja kuoli Tukholmassa.

Kristiina luopui kruunusta 1650-luvulla. Hänellä ei ollut lapsia. Kristiinan jälkeen Ruotsin hallitsijaksi nousi Kaarle X Kustaa. Elämänsä viimeiset vuodet hän eli Roomassa ja kuoli 1689.

Kristiinan vuodesta 1632 vuoteen 1654 ulottunut kuningataraika oli myös Turun historiassa merkittävä ajanjakso. Tuolloin Turku sai yliopiston. Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti Kuninkaallisen Turun Akatemian perustamiskirjan 26. maaliskuuta 1640.

Ilkka Lappi