Valtiovarainministeriö esitti viime viikolla julkaistussa virkapuheenvuorossaan eläkeiän nostamista keinona pidentää työuria. Ministeriön mallissa alinta vanhuuseläkeikää nostettaisiin asteittain 70 vuoteen, minkä jälkeen eläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteen kehitykseen.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 29 prosenttia työelämässä olevista pitää melko tai erittäin epätodennäköisenä, että jaksaisi työelämässä edes nykyiseen eläkeikään asti. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista. Työelämässä olevia vastaajia oli 418.

– Eläkeiän nostaminen ei vielä takaa sitä, että ihmiset pystyvät jatkamaan työssä pidempään. Kyselymme perusteella lähes joka kolmas pitää jo nyt epätodennäköisenä, että jaksaisi työssä eläkeikään asti. Jos työuria halutaan pidentää, pitäisi puhua myös siitä, miten ihmiset pidetään työkykyisinä, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Eeli Hulmi tiedotteessa.

Epävarminta luottamus omaan jaksamiseen on 45–54-vuotiailla. Heistä 35 prosenttia pitää melko tai erittäin epätodennäköisenä, että jaksaisi työssä eläkeikään asti. 55–64-vuotiailla vastaava osuus on 13 prosenttia.

– Keski-iässä työvuosia on jo paljon takana, mutta eläkeikään voi tuntua olevan vielä liian pitkä matka. Vanhemmissa ikäryhmissä maali näyttää olevan lähempänä, mutta tilastojen valossa työuran viimeiset vuodet ovat monelle vaikeita. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä yli 40 prosenttia oli 60-vuotiaita tai sitä vanhempia, Hulmi sanoo.

Jaksamistaan epäilevistä 37 prosenttia pitää jo nykyistä eläkeikää liian korkeana. Fyysisen terveytensä kestämistä epäilee 33 prosenttia ja henkistä jaksamistaan 23 prosenttia. Neljä prosenttia jaksamistaan epäilevistä nimeää suurimmaksi syyksi sen, ettei usko pysyvänsä mukana työelämän muutoksissa.

– Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt yli 60-vuotiailla sen jälkeen, kun eläkeikää nostettiin vuonna 2017. Moni ei siis tosi asiassa jaksa työelämässä eläkeikään asti. Kyselymme mukaan eniten suomalaisia huolettaa fyysinen jaksaminen, mutta tilastojen valossa mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, Hulmi sanoo.

Pitkällä aikavälillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt, mutta työuria katkeaa yhä noin 20 000 vuodessa. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 322 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeistä 6 787 johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä ja 5 939 tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksista. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat hermoston sairaudet (1 564), kasvaimet (1 504) ja verenkiertoelinten sairaudet (1 247).

Toimeentulolla ja koulutuksella on kyselyssä vahva yhteys vastaajan arvioon työssä jaksamisesta. Heistä, jotka joutuvat ajoittain tinkimään kulutuksestaan jopa 53 prosenttia pitää melko tai erittäin epätodennäköisenä, että jaksaisi työssä eläkeikään asti. Erinomaisesti toimeen tulevilla osuus on 19 prosenttia. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista jaksamistaan epäilee 37 prosenttia, yliopistotutkinnon tai ylemmän tutkinnon suorittaneista 22 prosenttia.

Hulmi muistuttaa, että työkykyyn vaikuttavat fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen lisäksi myös taloushuolet.

– Työkykyä ei rakenneta vain kuntosalilla tai palautumalla, vaan myös oma talous vaikuttaa jaksamiseen. Jos rahat ovat jatkuvasti tiukalla, huoli kulkee mukana työpäivään. Säännöllinen liikkuminen ylläpitää fyysistä kuntoa, ja henkistä jaksamista tukevat kuormituksen tunnistaminen sekä avun hakeminen ajoissa. Taloudellista toimintakykyä vahvistaa tieto siitä, että menot ovat hallinnassa ja sairastumisen varalle on muutakin turvaa kuin seuraava palkka.

LähiTapiolan aiemmassa kyselyssä 43 prosenttia työelämässä olevista kertoi varautuneensa pysyvään työkyvyttömyyteen säästöillä ja sijoituksilla. LähiTapiola Henkiyhtiön laskelman mukaan mediaanipalkkaisen nelikymppisen käteen jäävät tulot voivat pysyvän työkyvyttömyyden vuoksi vähentyä yli 300 000 euroa eläkeikään mennessä. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien rahoitusvarojen mediaani oli vuonna 2023 noin 16 800 euroa.

– Muutaman kuukauden puskuri on tärkeä, mutta se ei kata vuosikymmenten tulonmenetystä. Taloudellinen turvaverkko muodostuu omista säästöistä ja varallisuudesta, vakuutusturvasta sekä yhteiskunnan tarjoamasta turvasta. Jokaisen olisi hyvä selvittää, kuinka suuri oma työkyvyttömyyseläke olisi, millainen vakuutusturva itsellä on ja kuinka pitkään säästöt riittäisivät, Hulmi kehottaa.

Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5. Työssä jaksamisesta kysyttiin 418 vastaajalta, jotka kertoivat olevansa työelämässä. Vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä, ja tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston (n=1 028) tasolla. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)