Suomen tavaraviennin arvo laski tammikuussa 17,3 prosenttia vuoden takaisesta Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa. Vientimäärät laskivat 16,6 prosenttia ja vientihinnat 0,1 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Tuonnin arvo laski tammikuussa 3,7 prosenttia ja oli noin 5,1 miljardia euroa. Tuontihinnat nousivat 3,5 prosenttia, mutta tuontimäärät laskivat 5,9 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Kauppatase oli tammikuussa 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viime vuoden tammikuussa kauppatase oli 516 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde] heikkeni tammikuussa vuoden 2019 vastaavaan kuukauteen verrattuna, koska tuontihinnat nousivat ja vientihinnat laskivat. Pisteluku oli tammikuussa 96,8 ja edellisvuonna 100,3. Vaihtosuhde heikkeni vuoden 2019 joulukuusta, jolloin pisteluku oli 98,6.

Kuljetusvälineiden vienti laski jyrkästi tammikuussa johtuen vertailukuukaudelle osuneista alustoimituksista. Vertailuvuoden alustoimitukset vaikuttivat myös osaltaan tavaroiden kokonaisviennin muutokseen. Ilman alustoimitusten vaikutusta kokonaisviennin lasku olisi jäänyt 6,8 prosenttiin. Lähes kaikkien muidenkin päätavararyhmien viennin arvoon kirjattiin laskua tammikuussa. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski selvästi. Erityisen jyrkkää lasku oli sahatavaran ja paperimassan kohdalla.

Henkilöautojen ja öljyjalosteiden viennin arvo laski niin ikään selvästi. Raudan ja teräksen viennin arvon laskua selittää viime kuukausien tapaan vertailukuukauden kaasuputkitoimitukset. Teollisuuden koneiden, laitteiden ja moottoreiden yhteenlaskettu viennin arvo kasvoi hieman, mutta sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski tammikuussa. Kasvussa tammikuussa oli kojeiden ja mittareiden, kuparin, tavarankuljetusautojen ja kullan viennin arvo.

Myös tuonnin arvo laski useimmissa tavararyhmissä tammikuussa. Sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden että investointitavaroiden tuonti väheni tammikuussa. Eniten väheni poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo. Kuljetusvälineiden ja niiden osien sekä kulutustavaroiden tuonti laski myös. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti nousi sen sijaan.

Vienti EU-maihin laski 21,0 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 11,2 prosenttia tammikuussa. Vienti Alankomaihin ja Kiinaan kasvoi, mutta vienti muihin suuriin vientimaihin laski tammikuussa. Tuonti EU-maista laski 4,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 2,2 prosenttia tammikuussa. Tuonti Yhdysvalloista, Kiinasta ja Alankomaista kasvoi, mutta tuonti Saksasta, Ruotsista ja Venäjältä laski tammikuussa. Vienti Isoon-Britanniaan laski 5,1 prosenttia, mutta tuonti Isosta-Britanniasta kasvoi 3,1 prosenttia tammikuussa.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti laski 31,0 prosenttia tammikuussa. Teollisuuden toimialojen erikoiskoneiden viennin arvo laski 4,1 prosenttia, mutta teollisuuden yleiskäyttöisten koneiden viennin arvo nousi 9,7 prosenttia tammikuussa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo kasvoi 7,7 prosenttia.

Sähköteknisten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski 3,9 prosenttia. Kuljetusvälineiden viennin arvo laski jopa 67,8 prosenttia pääasiassa vertailukuukauden lentokone- ja laivatoimituksista johtuen. Muista kuljetusvälineistä henkilöautojen viennin arvo laski 15,6 prosenttia 139 miljoonaan euroon. Autoja vietiin tammikuussa 6 164, kun vienti ylsi viime vuoden tammikuussa 7 530 autoon. Kuorma-, paketti- ja erikoisautojen viennin arvo nousi 29,3 prosenttia viime vuoden tammikuusta.

Öljytuotteiden viennin arvo laski 24,1 prosenttia tammikuussa vientimäärien laskun myötä. Muun kemianteollisuuden yhteenlaskettu viennin arvo laski 9,1 prosenttia tammikuussa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden viennin arvo laski 11,0 prosenttia ja lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden viennin arvo 25,9 prosenttia. Muovien viennin arvo väheni 4,4 prosenttia. Lannoitteiden viennin arvo pieneni 12,0 prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisviennin arvo laski 13,9 prosenttia tammikuussa. Paperin, pahvin ja niistä valmistettujen tuotteiden viennin arvo väheni 8,9 prosenttia sekä vientimäärien että -hintojen laskun vuoksi. Paperimassan viennin arvo laski 21,2 prosenttia tammikuussa. Vientimäärät nousivat, mutta vientihinnat jatkoivat jyrkkää laskuaan. Sahatavaran viennin arvo laski -22,8 prosenttia ja vanerin, lastu- sekä kuitulevyn ja muiden vastaavien. viennin arvo 27,3 prosenttia tammikuussa.

Metallien ja metallituotteiden viennin arvon lasku jatkui tammikuussa. Laskua kertyi 7,5 prosenttia. Teräksen ja raudan viennin arvo laski 20,2 prosenttia vuoden takaisesta vientimäärien laskun myötä. Laskua selittää viime kuukausien tapaan vertailukuukauden arvoltaan suuri kaasuputkien vienti.

Muiden metallien viennin arvo nousi 14,5 prosenttia tammikuussa, joista kuparin viennin arvo kasvoi jopa 90,6 prosenttia 121 miljoonaan euroon. Erityisesti kuparia vietiin Kiinaan. Sinkin viennin arvo laski 11,6 prosenttia ja nikkelin viennin arvo 5,7 prosenttia. Koboltin viennin arvo laski tammikuussa 40,8 prosenttia.

Epäjalosta metallista valmistettujen tuotteiden viennin arvo säilyi viime vuoden tammikuun tasolla.

Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä elintarvikkeiden viennin arvo laski 1,4 prosenttia, mutta kojeiden ja mittareiden viennin arvo nousi 8,1 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta. Malmien ja metalliromun viennin arvo nousi 1,1 prosenttia. Kullan viennin arvo kasvoi 27,2 prosenttia 49 miljoonaan euroon tammikuussa.

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti väheni 4,1 prosenttia ja investointitavaroiden 3,8 prosenttia. Jalostettujen poltto- ja voiteluaineiden tuonnin arvo pieneni 20,7 prosenttia, mutta jalostamattomien tuonnin arvo nousi 2,4 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien tuonti laski 3,5 prosenttia. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti nousi 0,9 prosenttia, mutta kulutustavaroiden tuonti väheni 3,5 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)