Uusi tutkimus luo kokonaiskuvan sodan kokeneiden veteraanien kokemuksista, elämästä ja vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuonna 2024 valmistuva Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -tutkimushanke on lajissaan ensimmäinen koko veteraanipolvea ja heidän asemansa kehitystä tarkasteleva sukupolvitutkimus.

– Suomen vuosien 1939–45 sodat jättivät maahamme rintamamiehistä, sodissa vammautuneista ja rintamatehtävissä toimineista naisista koostuvan ison ja varsin monimuotoisen joukon, veteraanisukupolven. Sotakokemus toi heille erityistarpeita liittyen esimerkiksi terveydenhoitoon, asutukseen ja eläkkeisiin, kertoo hankkeen tutkija, Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Olli Kleemola.

Veteraanien tarpeet ovat muovanneet sodan loputtua kehittynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Kun veteraanit ovat nyt poistuneet ja poistumassa joukostamme, on tärkeä selvittää tämän kansallisen erityisryhmän vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan kokonaisuutena, Kleemola jatkaa.

Suomen Veteraaniliittojen Valtuuskunnan ja Tammenlehvän Perinneliiton vuonna 2020 käynnistämä mittava Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -tutkimus tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion kehitystä talvisodan loppumisesta nykypäivään tämän laajan erityisryhmän osalta.

– Sodan ja ihmisten vaiheita siinä on tutkittu runsaasti, samoin järjestöjen historioita. Nyt olemme tekemässä lajinsa ensimmäistä sukupolvitutkimusta. Tutkimuksemme kytkeytyy niin sosiaalihistorialliseen kuin uuden sotahistorian traditioihin tarkastellen yhteiskunnan eri tasoja luoden kokonaiskuvaa siitä, miten veteraanit on nähty suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten he ovat yhteiskuntaa eri aikoina muokanneet, Kleemola kertoo.

Tutkimuksessa tarkastellaan veteraanien ja heidän järjestöjensä toimintaa osana isoa kokonaisuutta. Tutkimus selvittää esimerkiksi veteraaneja koskevan sosiaalipolitiikan ja lainsäädännön kehitystä, veteraaneihin suhtautumista eri aikakausina, heidän hyväkseen tehtyjä toimia niin valtakunnallisella kuin ruohonjuuritasollakin sekä sitä, kuinka sodan kokeneen sukupolven perintöä pyritään siirtämään tuleville sukupolville.

Käytössä ovat järjestöjen ja paikallisosastojen historiat, järjestöjen arkistot ja lehdet sekä kansalliset arkistot sekä lehdistöaineisto. Parhaillaan on käynnissä on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa yhteistyössä toteutettu ruohonjuuritason tekijöiden kokemusten ja muistojen keruu, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa.

– Kokemusten ja muistitietojen keruukutsu on jaettu tietoa veteraanijärjestöjen kautta, mutta jos viesti ei ole tavoittanut ja haluaa osallistua keruuseen, voi lähettää sähköpostiini owklee@utu.fi viestiä niin palaan asiaan, Kleemola sanoo.

Hankkeen käynnissä oleva tutkimusvaihe kestää arviolta vuoteen 2024 asti, jonka jälkeen tulokset julkistetaan. Tutkimuksen perusteella tuotetaan opetusmateriaalipaketti tukemaan lukion historiaopetusta.

– Veteraanijärjestöt pitävät tärkeänä tieteellisen tutkimuksen ja yhteenvedon tekemistä sotiemme veteraanien aikakaudesta nyt, kun veteraanien määrä keskuudessamme vähenee, tutkimuksen työvaliokunnan puheenjohtaja Markku Honkasalo sanoo.

Historiahanke rahoitetaan apurahoilla, joita ovat myöntäneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Turvallisuuden tukisäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, MTK:n säätiö, Antti ja Tiina Herlinin säätiö, Tradeka säätiö ja Eevi ja Emil Tannisen säätiö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)