Joka neljäs suomalainen hyväksyy maistissa ajamisen
Suurin osa suomalaisista paheksuu rattijuopumusta, mutta suhtautuminen maistelleena ajamiseen on sallivampaa. Näin pikkujoulukauden kynnyksellä on muistettava, että pienetkin alkoholimäärät heikentävät ajokykyä ja lisäävät riskiä joutua onnettomuuteen. Liikenneturvan rattijuopumuksen vastaisessa kampanjassa puhutellaan erityisesti nuoria ja annetaan työkaluja tehdä turvallisia valintoja vaikeassa tilanteessa.
Liikenneturvan kyselyssä viime vuoden lopulla selvitettiin suomalaisten suhtautumista rattijuopumukseen. Pääsääntöisesti rattijuopumusta paheksutaan, mutta neljäsosa (23 %) suomalaisista hyväksyy ajamisen maistelleena – eli tilanteessa, jossa promilleja on, mutta rattijuopumusraja ei ylity.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen toteaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta ja maistelleena ajamista kohtaan ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina jo vuosikymmenen.
– On kuitenkin todettava, että ei ole olemassa sellaista alkoholipitoisuutta, jolla ei ole lainkaan vaikutusta toimintakykyyn. Ajokykyä heikentävät vaikutukset alkavat jo matalilla alkoholipitoisuuksilla riippumatta kuljettajan ajotaidoista, sukupuolesta tai alkoholinsietokyvystä, Pakarinen korostaa tiedotteessa.
Kyselyssä kolme neljästä suomalaisesta ajatteli, että myös alle rattijuopumuksen rajan olevat promillemäärät vaarantavat ajamisen turvallisuutta.
Pieni osa (4 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoo ajaneensa autoa edeltäneen vuoden aikana vähintään kerran tilanteessa, jossa promilleraja on todennäköisesti ylittynyt. Hieman useampi (7 %) on ajanut autoa tilanteessa, jossa ei ollut varma siitä, ylittyikö promilleraja vai ei.
– Veren alkoholipitoisuutta on mahdoton laskea tarkkaan juotujen annosten tai humalatilan perusteella. Alkoholi myös heikentää kykyä arvioida humalatilaa, Pakarinen korostaa.
– Rattijuopumuksen mahdollisuuteen vaikuttaa myös kuljettajan käsitys siitä, kuinka monta annosta voi juoda ja silti ajaa. Eli mitä enemmän kuljettaja arvioi voivansa juoda alkoholia ilman, että ajokyky häiriintyy, sitä todennäköisempää on se, että hän ajaa juotuaan.
Henkilövahinkoon johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuu tai menehtyy tyypillisesti päihtynyt kuljettaja itse tai hänen matkustajansa. Liikenneturvan kyselyssä neljä viidestä (82 %) vastaajasta kertoo, ettei mene kyytiin, jos kuljettaja on juonut alkoholia enemmän kuin yhden annoksen. Valtaosa (93 %) kertoo puuttuvansa kuljettajan ajoaikeisiin, jos hän ei ole ajokunnossa päihteiden käytön takia.
– Kun kuljettaja ei päihtymykseltään pysty arvioimaan omaa ajokykyään, on hengen pelastava teko estää tämän ajo. Jos keskustelu ei auta, niin avainten pois ottaminen tai poliisille ilmoittaminen voivat olla vaihtoehtoja. Kyytiin ei missään nimessä tule lähteä, Pakarinen toteaa.
Liikenneturvan rattijuopumuksen vastaisessa kampanjassa käsitellään tilanteita, joissa houkutus lähteä ajamaan päihtyneenä on kasvanut. Pakarinen kannustaa pikkujoulua juhlistavia miettimään etukäteen kulun juhlapaikalle ja sieltä pois.
– On yksiselitteisen fiksua jättää oma auto kotiin tai työpaikan parkkihalliin ja turvautua julkisiin kulkuneuvoihin, taksiin tai kaverin tai puolison kyytiin, jos aikoo nauttia juhlissa alkoholia. Myös seuraavan aamun menoja kannattaa miettiä etukäteen niin, ettei autoa tarvitse ajaa. Promillet eivät häviä taianomaisesti parin tunnin yöunien aikana. Myös krapula itsessään heikentää ajokuntoa.
Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ja ajatuksia liikenteestä kyselyllä joulukuussa 2025. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 060 henkilöä, joista autoilevia oli 72 prosenttia.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)















