Vireille pantujen konkurssien määrä on kasvanut edellisen 12 kuukauden aikana 22 prosenttia vuotta aiemmasta. Elokuussa pantiin vireille kaikkiaan 283 konkurssia, mikä on 56 enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

– Konkurssiin haettujen yritysten määrä on kasvanut 12 kuukauden aikana samalle tasolle kuin eurokriisin aikaan 2013–14, mutta ei kuitenkaan yhtä suureksi kuin finanssikriisissä 2009, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö kertoo tiedotteessa.

Henkilötyövuosien määrä elokuun aikana konkurssiin haetuissa yrityksissä oli yhteensä 1 279, mikä on 577 henkilötyövuotta enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuussa konkurssiin haetuista yrityksistä 77 toimi rakentamisen alalla. Eniten konkurssiuhan alle päätyi muiden palveluiden toimialalla toimivia yrityksiä, kaikkiaan 79. Teollisuusyrityksiä konkurssiin haettiin yhteensä 25.

– Nämä teollisuusyritykset ovat olleet kohtalaisen merkittäviä työllistäjiä, sillä niissä henkilötyövuosien määrä oli elokuussa 346. Vielä tätäkin enemmän työpaikkoja oli konkurssiin haetuissa rakennusalan yrityksiä, yhteensä 400, Veistämö sanoo.

Muiden palveluiden toimialalta konkurssiuhan alle päätyi 228 henkilötyövuotta.

– Jos tämänhetkistä tilannetta verrataan eurokriisiin, jolloin konkursseja oli yhtä paljon kuin nyt, erityisesti matkailu- ja ravitsemisalalla konkurssit ovat lisääntyneet selvästi. Vuodentakaiseen verrattuna merkille pantavaa on etenkin rakennusalan yritysten konkurssien määrän kasvu, Veistämö toteaa.

Kuluvan vuoden tammi–elokuussa rakennusalalla on pantu vireille 43 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Eri aloilta konkurssiin haetut yritykset ovat hieman aiempaa pienempiä. Siinä missä kymmenen vuotta sitten oli uhattuna keskimäärin viisi henkilötyövuotta yritystä kohden, nyt uhan alla on keskimäärin neljä henkilötyövuotta. Vuositasolla ero tarkoittaisi kolmea tuhatta menetettyä työpaikkaa vähemmän.

Elokuussa konkurssiin haetuista yrityksistä 235 oli osakeyhtiöitä (pois lukien asunto-osakeyhtiöt), 32 luonnollisia henkilöitä ja 14 avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä. Loput kaksi konkurssihakemusta kohdistuivat muille oikeudellisille muodoille kuten asunto-osakeyhtiöille, osuuskunnille ja aatteellisille yhdistyksille.

Konkurssien määrän kasvu näkyy erityisesti eteläisessä Suomessa.

– Vuoteen 2019 verrattuna konkurssiin haettujen yritysten määrä on tänä vuona kasvanut 37 prosenttia Varsinais-Suomessa sekä 33 prosenttia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla konkurssien määrä on jopa vähentynyt, Veistämö sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)