Piikkiön kirkon uudet kirkkotekstiilit käyttöön sunnuntaina

Kuva: Maria Kesti

Piikkiön kirkkoon on tilattu uudet kirkkotekstiilit neljässä kirkkovuoden värissä. Ensimmäiseksi valmistuu vihreä sarja, joka otetaan käyttöön messun yhteydessä Maataloustuottajien kirkkopyhässä sunnuntaina 22. lokakuuta kello 10 Piikkiön kirkossa, Hadvalantie 5.

Neljässä kirkkovuoden värissä – vihreänä, valkoisena, punaisena ja violettina – tilattuihin tekstiileihin kuuluvat antependium eli alttarivaate, saarnatuolin kirjaliina, lukupulpetin liina, kalkkiliina eli ehtoollismaljan liina, messukasukka ja stola eli papin käyttämä suorakaidehuivi. Kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistaa tekstiilitaiteilija ja käsityömestari Helena Vaari ja ne valmistuvat väri kerrallaan. Vaarin käsialaa ovat muun muassa monien Suomen piispojen, kuten Turun arkkihiippakunnan piispan Mari Leppäsen liturgiset vaatteet.

Piikkiön seurakunnan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijöistä, luottamushenkilöistä ja asiantuntijoista koottu kirkkotekstiilityöryhmä kutsui elokuussa 2021 kolme tekstiilitaiteilijaa portfolioesittelyyn. Esitysten pohjalta työryhmä valitsi kirkkotekstiilien tekijäksi Vaarin, jolla on yli 35 vuoden kokemus kirkkotekstiilien valmistamisesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin tekstiilien käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Tärkeänä pidettiin myös tekstiilien sopivuutta kirkon ennestään runsaaseen kuvamaailmaan sekä tekstiileissä esiintyvien luonto- ja meriaiheiden merkityksellisyyttä piikkiöläisille.

Kirkkotekstiilien suunnittelun lähtökohtina Helena Vaarilla on kristillinen sanoma kirkkovuoden pyhien mukaan, värit ja symbolit. Vaarin Piikkiön kirkkoon suunnittelemissa tekstiileissä toistuvina aiheina ovat siemen ja kolmilehtinen risti.

– Liturginen väri vaihtuu kirkkovuodessa usein. Se kertoo vertauskuvallisesti elettävästä ajankohdasta. Piikkiön kirkon uusien kirkkotekstiilien nimi on ”Uskon siemen”. Kirkossa kuulemme Pyhää Sanaa ja pääsemme osalliseksi ehtoollisesta. Siinä kaikessa on uskon siemen. Kirkon päätyyn on muurattu kolmilehtinen risti, Pyhän Kolminaisuuden symboli.

Vaari on taidekirjonut kirkkotekstiilit kankaista ja langoista kerroksellisiksi. Tekstiilien muoto ja rakenne syntyy ompelulankojen solmujen kietoutuessa toisiinsa vapaalla taidekirjontatekniikalla. Tekstiilien symbolit Vaari on tehnyt kirjomalla ompelukoneella pitsimäisinä pieninä kappaleina ja ompelemalla ne kokonaisuudeksi tekstiiliin. Taidepitsi syntyy ohuesta langasta vähitellen, lanka langalta. Vaari kutsuu taidekäsityötään ”kolmiulotteiseksi maalaukseksi ompelukoneella”.

Kirkkotekstiilien kankaat ovat laadukasta villaa ja kirjontalangat ovat parasta silkkiä, viskoosia ja puuvillaa. Materiaalien kulutuksen- ja valonkesto ovat erinomaisia. Teokset ovat taidekäsityötä, joissa jokainen tikki on erilainen. Vaarille neula on sivellin ja kankaat sekä langat ovat värejä.

Tekstiilien kestävyys syntyy ompelutekniikan rakenteesta. Tuhannet solmut rinnakkain, kaikkien kankaiden läpi, tekevät tekstiileistä erittäin kestäviä ja pitkäikäisiä.

Kirkkotekstiilit ovat myös käyttötekstiilejä, ja varsinkin papin käyttämät tekstiilit joutuvat koville kirkkovuoden aikana. Vaari on kehittänyt tekstiilejä jo vuosia niin, että ne ovat mahdollisimman toimivia käytännössä, koska hyvin hoidetut tekstiilit kuuluvat jumalanpalvelukseen.

Piikkiön kirkossa esiintyvien turkoosin ja sinisen värin innoittamana vihreä liturginen väri on Piikkiössä sinivihreä.

Vihreässä antependiumissa eli alttarivaatteessa tammen lehdistä ja oksista syntyy pitsimäinen sommittelu, jonka keskellä on kirkon kolmilehtinen risti. Kuvio on herkkä kuin kirkon maalaukset seinillä ja katonrajassa.

Kuusiston kartanon puutarhan ja pappilan puutarhan vanhakantaiset ja runsaat puut, pensaat ja kasvit ovat olleet symbolien lähteenä. Puu-symboliikassa ristinpuu on elämänpuu. Ristinpuu versoo ja elää, elämä lähtee ristin juurelta. Suuret kirkon ympärillä olevat puut sopivat tähän symboliikkaan. Tammi symbolisoi uskoa, rohkeutta ja ikuista elämää kirkkotaiteessa.

Antependiumiin on kirjottu kultarinta, muuttolintu, joka pesii kirkkopihan puissa. Antependiumin kaareva kirjonta toistaa alttariseinälle maalatun drapeerauksen linjoja ja kokoaa alttaritaulun viimeisen ehtoollisen seurueen yhteen seurakuntalaisten kanssa.

Lukupulpetin liinaan taiteilija on kirjonut meren aallot ja niihin heijastuvan valon. Siemen-risti on tekstiilin yläreunassa.

Saarnatuolissa olevan kirjaliinan keskussymboli on pyöreä kranssi, jossa on pieniä silmuja. Aihe sopii herkkään seinämaalaukseen, jossa on Jumalan symbolina aurinko.

Messukasukan eteen on kirjottu viisilehtinen taimi, kuin viisi Jeesuksen haavaa ristillä. Kasukan takana on kolmilehtisristi, jonka ympärillä on oranssia pitsikirjontaa.

Papin stolissa on edessä molemmalla olalla siemenristi ja takana on kolmilehtiristi.

Kalkkiliinassa on siemenristi keskellä ja neljä versoa elämän ja kasvun symboleina, kuin neljä evankelistaa.

Vihreän värin jälkeen seuraavaksi valmistuvat valkoiset kirkkotekstiilit otetaan käyttöön 1. adventtina eli 3. joulukuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Näitä suomalaiset ostivat rautakaupasta tänä kesänä

Suomeen on viime vuosina tullut tuhansia uusia kompostoijia.

K-Raudan myyntidatan perusteella suomalaiset ovat tänä kesänä sekä nauttineet kesästä terasseillaan että valmistautuneet jo syksyyn. Sähkölämmittimien myynti viime kesään verrattuna nousi yli 70 prosenttia. Syy saattaa löytyä uudesta rakentamislaista.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Lintujen syysmuutto näkyy vilkastuvana liikenteenä taivaankannella

Arosuohaukka.

Lintujen syysmuutto on vilkastunut syyskuun alussa eri puolilla Suomea. Näkyvin liike on nyt ollut Perämerellä, missä käpytikkojen vaellus on jatkunut voimakkaana. Samalla pähkinähakit muuttavat edelleen, ja kuusitiainen on liittymässä vaeltajien joukkoon.

Tuulituho voi altistaa metsän uusille vaurioille vuosiksi

Myrskyt ovat yksi merkittävimmistä metsien luonnollisista häiriötekijöistä Pohjois-Euroopassa. Ne aiheuttavat laajamittaista puustokuolleisuutta, taloudellisia menetyksiä ja pitkäaikaisia muutoksia metsien rakenteessa. Laajojen myrskytuhojen määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut Keski- ja Pohjois-Euroopan metsissä. Boreaalisilla alueilla, kuten Suomessa, lämpenevät talvet ja lyhenevä routakausi voivat lisäksi heikentää puiden vakautta ja lisätä niiden alttiutta tuulituhoille.

Uusissa postimerkeissä kansallismaisemia, kurkia ja kahvittelua

Posti julkaisee tiistaina 9. syyskuuta kolme uutta postimerkkijulkaisua, joissa ovat esillä Pohjolan linnut, kansallismaisemat ja suomalaiset tavat. Pohjolan linnut -merkeissä kuvataan kurki ja joutsen. Reetta Rannan ja Riikka Haron suunnittelemissa merkeissä on suomalaisen maalaustaiteen kultakauden henkeä, ja niiden pohjana on käytetty myös tekoälyä luovana työkaluna. Ranta kertoo tavoitteena olevan suomalaisesta mytologiasta ja luontoviisaudesta helposti lähestyttävä kokonaisuus. Kurki ja joutsen ovat olleet vahvasti esillä suomalaisissa kansantarinoissa: kurkea on pidetty lintujen kuninkaana ja joutsenta puhtauden, kauneuden sekä elämän ja kuoleman symbolina.

Kotimaista ruista riittää, vaikka sato jää pieneksi

Ruista riittää, vaikka sato jää tavanomaista pienemmäksi.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) antaman vuoden ensimmäisen satoarvion mukaan ruissato jää kuluvana syksynä huomattavasti tavanomaista pienemmäksi. Vaikka arvioitu 66 miljoonan kilon sato ei riitä kattamaan vuotuista rukiin tarvetta, edellisvuosien ruisvarastojen hyvä tilanne varmistaa kotimaisen rukiin saannin tulevanakin talvena.

Meripelastuksen mestaruus Turkuun

Sari Kivelä, Jessica Silfver ja Sonja Silver.

Suomen Meripelastusseura järjesti lauantaina yhdessä Espoon Meripelastajien kanssa Espoossa valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut. Voiton vei turkulainen Se toinen oikea -niminen joukkue, jonka muodostivat Sari Kivelä , Jessica Silfver ja Sonja Silver .

Joka neljäs suomalainen harkinnut työpaikan vaihtoa stressin vuoksi

Lähes puolet 30–44-vuotiaista naisista on kuluneen vuoden aikana harkinnut työpaikan vaihtoa stressin vuoksi.

Työstressi tai mielenterveyteen liittyvät syyt ovat ajaneet joka neljännen suomalaisen pohtimaan työpaikan tai alan vaihtoa, kertoo Ifin selvitys. Useimmin vaihtoa ovat kuluneen vuoden aikana harkinneet 30–44-vuotiaat. Kesälomien jälkeen kannattaa keskustella työpaikalla avoimesti odotuksista ja työhyvinvoinnista.

Siniset valaistukset muistuttavat ensi kertaa yleisimmästä neurologisesta sairaudesta

Migreeniviikolla 7.–13. syyskuuta valaistaan ensi kertaa kaupunkikohteita siniseksi eri puolilla Suomea. Valaistus muistuttaa siitä, että migreeni on maailman yleisin neurologinen sairaus.

Louhintatöistä johtuvia pysäytyksiä kasitiellä

E18 Raision keskusta -hankkeen maanrakennus- ja louhintatyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin kasitien ja Mahittulan alueella. Lehterinvuorentie ja Kullaanpolku suljetaan liikenteeltä, ja kasitien liikennettä pysäytellään syyskuun toiselta viikolta alkaen.

Loton potti nousee kolmeen miljoonaan euroon

Lauantai-illan arvonnassa ei löytynyt täysosumaa, joten ensi lauantaina tarjolla on kolmen miljoonan päävoitto.

Maksuttomuus ei saa johtaa vastuuttomuuteen

Kirjoittaja muistuttaa, että vanhemmalla on oikeus varata lapselleen kokopäiväinen varhaiskasvatuspaikka, vaikka hän ei kävisi töissä tai opiskelemassa.

Marinin hallitus ei tyytynyt vain maksujen keventämiseen. Isoin muutos oli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen täysimääräiseksi. Tämä päätös kumosi Sipilän hallituksen aiemman rajoituksen, jonka mukaan lapsella oli oikeus vain 20 tunnin varhaiskasvatukseen, jos vanhempi oli kotona. Kun oikeus laajennettiin, myös käyttö lisääntyi ja vaikutti suoraan maksujen määräytymiseen. Kunnissa eletään nyt tämän todellisuuden kanssa.

Tutkimus: Osa kasveista kukoistaa kaupunkien liikenneympäristöissä

Keltakukkaiset lajit eivät ole liikenteen päästöistä moksiskaan.

Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, millaiset kasvilajit pärjäävät kaupunkien liikenneympäristöissä Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kesällä 2022 tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan etenkin kelta- ja suurikukkaiset lajit sekä pistiäisten, kuten mehiläisten, pölyttämät kasvit menestyvät kaupungistuneilla alueilla tavallista useammin.

Terveet elintavat keski-iässä tuovat paitsi vuosia myös onnellisuutta vanhuuteen

Miehet, joilla oli nelikymppisenä matala sydän- ja verisuonitautiriski, säilyttivät toimintakykynsä, onnellisuutensa ja elämänlaatunsa muita paremmin ikääntyessä, osoittaa miesten 50 vuoden seurantatutkimus.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Kaistamuutoksia Turun kehätiellä Raision keskustassa

E18 Turun kehätiellä eli Nesteentiellä Juhaninkujan risteyksen läheisyydessä puretaan keskisaarekkeita 7. syyskuuta alkavalla viikolla. Kehätien keskimmäiset kaistat rajataan työalueeksi, minkä vuoksi yksi ajokaista molempiin suuntiin joudutaan sulkemaan liikenteeltä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä: Elina Hiltusen erottaminen johtuu toiminnasta sosiaalisessa mediassa

Turun Kokoomuksen valtuustoryhmä on päättänyt valtuutettu Elina Hiltusen määräaikaisesta erottamisesta. Ryhmän mukaan päätös perustuu Hiltusen toimintaan sosiaalisessa mediassa.

Miksi osa kokouksista kuormittaa ja osa innostaa?

Kokoukset vievät merkittävän osan asiantuntijoiden työajasta, mutta kaikkia kokoukset eivät kuormita samalla tavalla. Uusi tutkimus tunnisti tekijät, jotka liittyvät sekä kokouskuormitukseen että myönteisiin kokouskokemuksiin. Erityisesti hyvin suunniteltu ja hallittu ajankäyttö on vahvasti yhteydessä vähäisempään kokouskuormitukseen riippumatta työntekijän asemasta, toimialasta, kokousmuodosta tai kokousten määrästä.

Näköislehti

Urheilu

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.

Kalle Mäkisen paineissa osallistujaennätys

Kupittaan palloiluhalli muuntuu myös painiareenaksi. Kuva on viime vuodelta.

Turun Voimamiehet ry järjestää lauantaina 5. syyskuuta Kupittaan Palloiluhallissa kansainvälisen Kalle Mäkinen -turnauksen, joka kokoaa Turkuun 550 nuorta painijaa viidestä maasta. Turkulaisen olympiavoittaja Kalle Mäkisen nimeä kantava kilpailu järjestetään jo 43. kerran.

Inter kohtaa avauskierroksella HJK:n Helsingissä, TPS saa vastaansa SJK:n Kupittaalla

Inter ja TPS eivät enää kohtaa jalkapalloilun Veikkausliigassa tällä kaudella.

Mestaruussarjaan selvinneet kuusi runkosarjan parasta joukkuetta mahtuvat kymmenen pisteen sisään. Jaossa on vielä 30 pistettä, joten jokainen kuudesta voi olla mestari kauden päättyessä. Mestaruussarjan kolme parasta tai mahdollisesti neljä pelaavat ensi kaudella Euroopan kilpailuissa. Karsintasarjassa neljä kuudesta joukkueesta voi vielä päätyä joko suoraan putoavalle 12. sijalle tai liigakarsintoihin joutuvalle 11. sijalle.