Koronaepidemian aalto alkoi Suomessa tänä vuonna alkusyksystä. Tämä näkyi koronaan liittyvien kuolemien määrässä jo syyskuussa. Kuolemien määrä kasvaa todennäköisesti vielä lähiviikkoina, vaikka epidemian aalto on jo selvästi taittunut.

– Viimeisten viikkojen lukemien perusteella näyttää, että koronakuolemien määrä kasvaa samalla nopeudella kuin viime vuonna tähän aikaan. Koronavirusinfektio on ottanut paikkansa syksyn hengitystieinfektioiden ja siten myös kuolemien aiheuttajana”, selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Sirkka Goebeler tiedotteessa.

Korona-aalto on ollut rekisteröityjen tartuntojen perusteella tänä syksynä iäkkäiden parissa voimakkaampi kuin vielä kertaakaan. Terveiden iäkkäiden oireet ovat olleet kohtalaisen lieviä, mutta iäkkäitä on myös menehtynyt koronainfektion vuoksi.

Väestön kokonaiskuolleisuus kasvaa joka talvi influenssakauden aikana. Kokonaiskuolleisuuden nousua aiheuttanee omalta osaltaan tänäkin talvena myös korona, vaikka se aiheuttaa vain murto-osan kaikista kuolemista. Tämän syksyn koronakuolemat ovat painottuneet vahvasti hyvin iäkkäisiin. Koronaan kuolleiden mediaani-ikä on jo 85 vuotta, naisilla 87 ja miehillä 84 vuotta.

Pandemian edetessä on huomattava, että ikääntyneiden ja huonokuntoisten potilaiden infektiokuolemissa ei tutkita taudinaiheuttajaviruksia laboratoriossa, jos se ei vaikuta hoitoon.

– Korona on aiheuttanut tänä syksynä hyvin heikkokuntoisten potilaiden kuolemia. Jos ei ole tarkkaa diagnoosia siitä, mikä infektio vanhuksella on kuolinhetkellä, kuolema ei rekisteröidy koronakuolemaksi, vaikka korona olisi sen saattanut aiheuttaa. Samalla tavalla esimerkiksi influenssan tai RSV:n aiheuttamien kuolemien vuotuiset määrät ovat aina aliarvioita, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

THL tuottaa raportteja koronakuolemista epidemian seurantaa varten alustavasti tarkistettujen kuolintodistusten perusteella. Tilastokeskus laatii ja julkaisee vuosittain viralliset kuolinsyytilastot.

Leino kertoo, että ajallisesti koronatartuntaan liittyvät kuolemat saadaan rekisterien avulla tietoon nopeammin kuin tarkka kuolemansyy kuolintodistuksista. 30 vuorokauden kuluessa koronatartunnasta tapahtuneita kuolemia on rekisteröity tänä vuonna lähes 2 500. Suurin osa näistä kuolemista on koronan aiheuttamia tai sellaisia, joissa korona on myötävaikuttanut kuolemaan. Viime vuonna rekisteröitiin 6 800 tapausta, joissa kuolema ajoittui kuukauden sisään koronatartunnasta.

– Kuolemansyyt varmistuvat kuolintodistuksista. Kuolintodistuksiin koronan aiheuttamia kuolemia on tähän mennessä vuonna 2023 kirjattu noin 1 200. Näiden lisäksi koronainfektion on kirjattu myötävaikuttaneen noin tuhat kuolemaan. Vuonna 2022 koronan aiheuttamia kuolemia kirjattiin noin 3 800 ja tapauksia, joissa korona myötävaikutti kuolemaan, noin 2 400. Yhä useammin koronainfektion yhteydessä kuolemansyy on muu kuin korona, tavallisimmin muistisairaus tai sydänsairaus, Leino kertoo.

Tiedot kuolemansyistä täydentyvät lähiviikkoina, kun kuolintodistukset saadaan rekisteriin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)