YK:n paikkatietokomitea esitti jäsenmaiden kokouksessa New Yorkissa elokuun alussa vahvan toimintakehotuksen satelliittipalvelujen toiminnan varmistamiseksi. Maanmittauslaitoksen professori Hannu Koivula sekä pääjohtaja Pasi Patrikainen edustivat Suomea kokouksessa.

Jos satelliittipalvelut lakkaisivat toimimasta, saattaisivat vaikutukset näyttää aluksi pieniltä. Ehkä arjessa näkyisi ensimmäiseksi, että karttasovellus ei onnistu paikantamaan, eikä bussin aikataulunäyttö toimi.

Nopeasti häiriö alkaisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Kuluttajasovellusten ja paikannuksen lisäksi satelliittipalveluita tarvitsevat muun muassa televiestintä, pörssikauppa, sähköverkot ja puolustusteollisuus. Yhteiskunnat ovat hyvin riippuvaisia satelliiteista, ja tämä riippuvuus lisääntyy nopeaa tahtia.

Satelliittipalvelujen vikaantumisen vaikutukset olisivat maailmanlaajuisia ja pahimmillaan vakavia. Tämä on todellinen riski, joka YK:n tuoreen Hidden risk -raportin mukaan johtuu tiedon ja resurssien puutteesta. Viime viikolla paikkatietokomitean (United Nations Committee of Experts on Global Geospatial Information Management, UN-GGIM) kokouksessa se kehotti jäsenmaitaan ryhtymään toimiin riskien torjumiseksi.

Satelliittien tarkka ja luotettava toiminta edellyttää, että niiden sekä maapallon sijaintia ja asentoa avaruudessa havainnoidaan jatkuvasti. Pitkien etäisyyksien takia pienikin epätarkkuus voi aiheuttaa valtavan virheen esimerkiksi paikannuspalveluun. Havaintotietoja toimitetaan maailmanlaajuisen geodeettisten aineistojen toimitusketjun kautta. Toimitusketju koostuu maahavaintoasemista, datakeskuksista, analysointikeskuksista ja koulutetuista asiantuntijoista.

Suomessa tätä työtä tehdään Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla, jota ylläpitää Maanmittauslaitos.

– Suomi on edelläkävijä, sillä geodeettisen infrastruktuurin merkitys yhteiskunnan vakaudelle on ymmärretty, ja valtio on osoittanut resursseja sen ylläpitoon. Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on yksi maailman moderneimmista, ja onkin tärkeää, että sen toiminnan jatkuvuus varmistetaan myös tulevaisuudessa. Näin Suomi pitää osaltaan huolta, että koko maailman tarvitsevat palvelut pysyvät toiminnassa, sanoo Patrikainen tiedotteessa.

Metsähovin asema kuuluu maailmanlaajuiseen havaintoasemien verkkoon, ja se tarvitsee muita asemia toimiakseen. Haasteena on, että vastaavan infrastruktuurin ylläpitoon ei ole kansainvälistä sääntelyä, vaan useissa maissa se on jäänyt yksittäisten tutkimuslaitosten vastuulle. Viime vuosien trendi onkin ollut havaintoasemien lakkauttaminen resurssien puutteen takia.

– Yksi syistä on tiedon puute. Ei välttämättä ymmärretä, kuinka dramaattiset vaikutukset toimitusketjun rapautumisella olisi. Mitä enemmän asemia lakkautetaan, sitä suuremmaksi riski häiriöihin kasvaa, kertoo Nicholas Brown, YK:n geodeettisen osaamiskeskuksen UNGGCE:n johtaja.

YK:n paikkatietokomitea on hallitustenvälinen yhteistyöelin, joka pyrkii löytämään yhteisen suunnan paikkatietoihin liittyville kansallisille ja kansainvälisille politiikoille. Sen työn tärkein tavoite on ajantasaiset, luotettavat ja saatavilla olevat paikkatietoaineistot, jotka tukevat kansallista ja globaalia kehitystä.

Maanmittauslaitos on Suomen paikkatiedoista vastaava viranomainen, ja New Yorkin kokouksessa Maanmittauslaitoksesta Suomea edustivat geodesian professori Hannu Koivula, pääjohtaja Pasi Patrikainen sekä kansainvälisten asioiden päällikkö Heli Ursin. Lisäksi Suomen delegaatioon kuului Traficomin Rainer Mustaniemi. Koivula esitti Suomen puoltavan kannan kokouksessa läpikäytyyn kehityssuunnitelmaan.

Satelliittipalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi YK esitti jäsenmaille toimintakehotuksen, jossa se suositteli muun muassa geodeettisten aineistojen toimitusketjujen määrittämistä kriittiseksi infrastruktuuriksi, geodesian yhteistyöelimien perustamista, resurssien ja osaamisen varmistamista sekä kansallisten riskien analysoimista.

– Luotettavat paikkatiedot ovat myös turvallisuuskysymys. Tämä on aihe, joka ei kuulu pelkästään tutkijoille tai paikkatietoviranomaisille vaan toimiva yhteistyö ja ennakointi julkishallinnon, päättäjien ja teollisuuden kesken on todella tärkeää. Myös tässä Suomen kannattaa olla aktiivinen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, painottaa Patrikainen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)