Sähköpotkulautailijoille sattuu vakavampia ja kalliimpia onnettomuuksia kuin polkupyöräilijöille. Vakuutusyhtiö väläyttää ratkaisuksi kypäräpakkoa ja useamman matkustajan samanaikaisen kyydin estämistä.

Sähköpotkulauta rinnastetaan tieliikennelaissa polkupyörään. Pohjola Vakuutuksen tilastot kuitenkin osoittavat, että riskien näkökulmasta kulkupeleissä on merkittävä ero: sähköpotkulaudalla sattuu usein selvästi vakavampia ja kalliimpia henkilövahinkoja.

Polkupyöräilijöille sattuvien vahinkojen keskikorvaus on noin 740 euroa, kun taas sähköpotkulautaonnettomuuksien keskikorvaus on yli 20 prosenttia korkeampi: noin 900 euroa. Leikkaus puolestaan maksaa keskimäärin jo yli 3 000 euroa. Euromäärät kertovat, että sähköpotkulaudalla sattuu keskimäärin vakavampia onnettomuuksia kuin polkupyörällä.

– Summat ovat pysäyttäviä, etenkin kun suurin osa onnettomuuksista ja loukkaantumisista olisi vältettävissä. Sen lisäksi, että loukkaantuminen on valitettavaa yksilön kannalta, vahingot kuormittavat myös julkista terveydenhuoltoa ja tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, Pohjola Vakuutuksen henkilövakuutuksista vastaava Atte Erkamo sanoo tiedotteessa.

Kaikki Suomessa vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat kattavasti liikennevakuutettuja. Jos potkulaudalla sattuu onnettomuus, kannattaa siis olla ensisijaisesti yhteydessä potkulautaoperaattorin vakuuttajaan.

Yleisimpiä sähköpotkulautoihin liittyviä onnettomuuksia ovat Pohjola Vakuutuksen tilastojen perusteella kaatumiset. Vammoissa korostuvat käsi, polvi ja nilkka. Myös päänalueen vammat näkyvät tilastoissa hammasvaurioista aina vakaviin aivovammoihin asti.

– Sähköpotkulauta on oikein käytettynä kätevä kulkuväline, mutta vahinkokehitys näyttää huolestuttavalta. Maailmalla on tehty radikaalejakin päätöksiä ongelman ratkaisemiseksi: esimerkiksi Pariisi ja Melbourne ovat kieltäneet vuokrattavat sähköpotkulaudat kokonaan, Erkamo sanoo.

Vahinkotilastojen perusteella myös Suomessa tarvitaan toimenpiteitä sähköpotkulautailijoiden vahinkojen määrän ja vakavuuden pienentämiseksi.

Tällä hetkellä Suomen tieliikennelaki ei edellytä sähköpotkulautailijalta kypärän käyttämistä, mutta syytä voisi olla.

– Esimerkiksi Kööpenhaminassa käytössä oleva kypäräpakko voisi estää ainakin osan potkulautailijoille aiheutuneista kallon sisäisistä vammoista myös meillä Suomessa, Erkamo sanoo.

Vaaratilanteita aiheuttaa myös se, että usein saman potkulaudan kyydissä on vastoin ohjeistuksia useampi matkustaja, mikä voi vaikuttaa tasapainoon ja jopa laudan jarrujen toimintaan.

– Muun muassa Norjassa sähköpotkulaudoissa on käytetty teknologiaa, joka estää useamman ihmisen matkustamisen samalla potkulaudalla yhtä aikaa. Tällainen ratkaisu olisi ehdottomasti tarpeen myös Suomessa.

Erkamo pitää hyvänä, että kaupungit ovat yhdessä sähköpotkulautaoperaattorien kanssa rajoittaneet sähköpotkulautojen maksiminopeutta kaupunkialueella ja yöaikaan.

– Myös henkilökohtaisten potkulautojen nopeutta liikenteessä on tärkeää valvoa, sillä suuri tilannenopeus lisää vakavien vahinkojen riskiä.

Myös alkoholilla on osuutta moneen sähköpotkulautaturmaan. Päihtynyt potkulautailija ei välttämättä ota kaatuessa käsillä vastaan, vaan saattaa kaatua suoraan kasvoilleen, mikä altistaa muun muassa aivovammoille ja hampaiden murtumille.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan promillerajaa sähköpotkulautojen käyttöön. Tällä hetkellä rajaksi olisi tulossa 0,5 promillea alkoholia.

– Promilleraja sähköpotkulautailuun lisäisi liikenneturvallisuutta. Moni ei tiedä, että sähköpotkulautailija voi jo nyt syyllistyä tankojuoppouteen ja olla onnettomuuden sattuessa korvausvelvollinen. Päihtymyksen aiheuttama törkeä huolimattomuus voi myös johtaa vakuutuskorvausten vähentämiseen tai jopa epäämiseen, Erkamo kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)