Kaikissa viidessä vuosien 2021–24 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.

31,4 prosenttia äänioikeutetuista äänesti niin kuntavaaleissa 2021, aluevaaleissa 2022, eduskuntavaaleissa 2023 kuin europarlamentti- ja presidentinvaaleissa 2024, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson toteaa Tieto&trendit-verkkolehden blogissaan. Toiseksi yleisintä oli olla äänestämättä lainkaan: näin toimi 16,0 prosenttia äänioikeutetuista.

1–4:ssä vaaleista äänesti yli puolet äänioikeutetuista, 52,6 prosenttia. Koska tällaisia osassa vaaleista äänestämisen yhdistelmiä on 30 erilaista, mikään niistä ei yksinään ollut vajaata kymmentä prosenttia yleisempi.

– Äänestämättömyys on harvinaisinta ikävuosien 45 ja 75 välillä, jolloin nukkuvien ryhmän koko vaihtelee noin 13 ja 11 prosentin välillä. Kaikissa vaaleissa äänestäminen taas oli yleistä noin 50 ja 82 ikävuoden välillä, Fredriksson kirjoittaa.

Naisilla kaikissa vaaleissa äänestäminen oli hieman yleisempää kuin miehillä, kokonaan äänestämättä jättäminen taas oli yleisempää miesten joukossa.

– Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joita ei ole mahdollista tutkia rekisteriaineistoihin pohjautuvassa tarkastelussa. Esimerkiksi vaaliväsymystä tai muita yksilötason äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä rekisterit eivät tavoita, hän toteaa.

Blogin aineisto sisältää äänioikeutetut, joista oli saatavilla vaalipäivän äänestystieto (ns. sähköinen äänioikeusrekisteri) kaikissa vuosina 2021–24 järjestetyistä vaaleista. Aineisto kattaa noin 1,6 miljoonaa äänioikeutettua.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)