Kuntavaaleissa valittiin 8 586 valtuutettua kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin. Valituista edustajista 41,4 prosenttia oli uusia valtuutettuja. Naisten osuus valituista oli 45,0 prosenttia, mikä on 4,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Valituilla on korkeampi koulutus ja suuremmat tulot kuin äänioikeutetuilla keskimäärin. Valituissa oli vähemmän vieraskielisiä kuin äänioikeutetuissa.

Tiedot perustuvat lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin sekä Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, kuten väestö- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Kuntavaaleissa valituksi tulleista 5 032 eli 58,6 prosenttia istui kunnanvaltuustossa myös edellisellä vaalikaudella. Suhteellisesti eniten paikkansa uusineita valtuutettuja on perussuomalaisilla (77,1 %) ja RKP:lla (65,0 %). Suhteellisesti vähiten istuvia kunnanvaltuutettuja valittiin vihreistä (52,2 %). Lukumääräisesti eniten istuvia kunnanvaltuutettuja valituista on keskustalla (1 476 valtuutettua) ja vähiten Liike Nytillä (10 valtuutettua). Kuntavaaleissa istuvia kansanedustajia valtuustoihin valittiin 161 ja istuvia aluevaltuutettuja 913.

Kuntavaaleissa valittiin 3 862 naista, mikä on 45,0 prosenttia kaikista valituista valtuutetuista. Naisten osuus vuoden 2025 kuntavaalien valituista on 4,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2021. Naisten osuus ehdokkaista oli 42,3 prosenttia, joka kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2021 vaaleista. Äänioikeutetuista naisia on 50,8 prosenttia.

Vihreän liiton valituista valtuutetuista 79,2 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista naiset ovat enemmistönä myös Vasemmistoliiton (57,5 %) ja SDP:n valituista (53,6 %), kun pienimmät naisten osuudet ovat perussuomalaisilla (26,0 %) ja Liike Nytillä (31,6 %). Valitsijayhdistyksissä naisten osuus valituista on 39,5 prosenttia.

Eniten naisten osuus valituista kasvoi Vasemmistoliitolla (9,6 prosenttiyksikköä) ja väheni Liike Nytillä (5,2 prosenttiyksikköä). Lähes kaikilla eduskuntapuolueilla valittujen naisten osuus valituista kasvoi. Suhteellisesti eniten naisia valittiin Helsingin (63,5 %) ja Uudenmaan (52,3 %) vaalipiireissä. Suhteellisesti vähiten naisia valittiin Vaasan (38,6 %), Oulun (42,0 %), Keski-Suomen (42,7 %) ja Satakunnan (42,7 %) vaalipiireissä.

Vuoden 2025 kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä on 51,2 vuotta. Kuntavaalien ehdokkaiden keski-ikä on 50,7 vuotta ja äänioikeutettujen 51,3 vuotta. Valittujen miesten keski-ikä on 53,1 vuotta ja naisten 48,9 vuotta. Valitut naiset ovat keskimäärin 3,7 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, valitut miehet 3,0 vuotta vanhempia kuin miespuoliset äänioikeutetut.

Valituista keskimääräistä nuorempia ovat Vihreän liiton ehdokkaat (keski-ikä 43,3 vuotta), kun korkein keski-ikä (56,6 vuotta) eduskuntapuolueista on Liike Nytillä. Kaikista kuntavaaleissa valituista 5,1 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 27,7 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16,5 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 35,6 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden miesvaltuutettujen osuus on 24,0 prosenttia, joka on pienempi kuin saman ryhmän osuus äänioikeutetuista (26,5 %). Valittujen osuus on äänioikeutettuja suurempi naisilla 35–64-vuotiaiden ja miehillä 40–64-vuotiaiden ryhmissä.

Kuntavaalien valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Äänioikeutetuista 12,8 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, ehdokkaista puolestaan 23,4 prosenttia ja valituista 28,1 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Valituista 5,2 prosenttia ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun ehdokkaista vastaava osuus on 8,4 prosenttia ja äänioikeutetuista 22,4 prosenttia.

Kaikista valituista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2025 kuntavaaleissa 92,2 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,8 prosenttia ja vieraskielisiä 1,0 prosenttia. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 4,5 prosenttia ja vieraskielisiä 8,7 prosenttia. Ehdokkaissa ruotsinkielisten osuus on 5,6 prosenttia ja vieraskielisten 2,8 prosenttia.

Valituista työllisiä on 84,5 prosenttia, joka on enemmän kuin työllisten osuus äänioikeutetuista (52,5 %) tai ehdokkaista (74,8 %). Valituista eläkkeellä on 10,9 prosenttia, kun eläkeläisten osuus äänioikeutetuista on 30,2 prosenttia. Työttömänä valituista on 2,4 prosenttia, kun äänioikeutetuista työttömänä on 6,3 prosenttia. Opiskelijoiden osuus on myös pienempi valituissa kuin äänioikeutetuissa.

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 32 900 euroa ja äänioikeutettujen noin 25 400 euroa vuodessa. Valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on puolestaan noin 38 500 euroa. Valituilla on käytössään noin 1,5 kertaa enemmän rahaa kuin äänioikeutetuilla. Valitut ovat korkeammin koulutettuja ja he ovat useammin työelämässä, mikä selittää osaltaan valittujen korkeampaa tulotasoa.

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 20,3 prosenttia. Valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 32,1 prosenttia ja uusista valtuutetuista siihen yltää 24,1 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)