Nautelankosken museon (Nautelankoskentie 40, Lieto As.) pihalla pääsee lauantaina 12. heinäkuuta puolestapäivästä alkaen katselemaan vanhoja kaksipyöräisiä eli moottoripyöriä ja mopedeja kolmen tunnin ajan. Päivään voi myös saapua omalla vanhalla kaksipyöräisellä ja liittää ajokkinsa jo esillä olevien joukkoon kaikkien ihasteltavaksi.

Nähtävillä museon pihalla on ainakin kaksi Soliferin mopoa vuosimallia -60 ja -67, ruotsalainen moottoripyörä NV 49 sekä Pyrkijän tavaramopo vuosimallia -65. Todennäköisesti nähtävillä on saksalainen Simson mopo vuosimallia 1964 sekä mahdollisesti venäläinen IC-moottoripyörä ja venäläinen sivuvaunullinen moottoripyörä K750 vuodelta 1966.

Paikalle saatavat ajoneuvot selviävät lopullisesti vasta tapahtumapäivänä, joten parhaiten esillä olevasta moottoripyörä- ja mopovalikoimasta pääsee perille saapumalla museon pihalle niitä katselemaan. Sää voi vaikuttaa paikalle saapuviin ajoneuvoihin, eivätkä kaikki ajokit ole paikalla koko tapahtuma-aikaa.

Vanhojen kaksipyöräisten päivän ajan on Nautelankosken museon myllärintuvassa avoimet ovet. Lauri Nautelan museossa voi tutustua museon mesenaatin keräilystä, kokoelmista ja arkeologiaharrastuksesta kertovaan näyttelyyn. Auditoriossa on lietolaisen taidegraafikko Voitto Vikaisen näyttely. Taiteilijan poika Ilmari Vikainen on tapahtuman ajan tavattavissa näyttelyssä. Tapahtumaan, tupaan sekä museon näyttelyihin on vapaa pääsy. Museo, museon kahvila ja museopuoti ovat avoinna vielä tapahtuman jälkeenkin.

Museon alueella on rajoitetusti pysäköintitilaa, joten autoille ja uusille kaksipyöräisille on järjestetty pysäköinti Pahkamäen koulun alueelle (Vanha Tampereentie 1605). Koululta on kävelymatka museolle. Liikuntaesteiset sekä tapahtumaan vanhalla kaksipyöräisellä saapuvat voivat ajaa museon pihalle saakka. Jos tuo autolla vanhan pyörän esittelyyn museolle, tulee se tuoda ennen puoltapäivää, jotta tapahtuman aikana olisi museon pihalla mahdollisimman vähän autoliikennettä.

Moottoripyörillä on ajeltu Suomessa yli 120 vuotta, muutaman vuoden kauemmin kuin autoilla. Ensimmäiset moottoripyörät Venäjän vallan aikaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat tuontitavaraa. Todennäköisesti Suomen varhaisin moottoripyörämainos julkaistiin toukokuussa 1895 tamperelaisessa Aamulehdessä. Saman vuoden kesällä tiedetään liikenteessä olleen jo ainakin kaksi moottoripyörää. Varmat tiedot autoista Suomessa ovat neljä vuotta moottoripyöriä myöhemmin.

Mopedit eli mopot kehittyivät puolestaan polkupyöristä, joihin oli liitetty apumoottori. Kone ja Terä Oy valmisti pienen erän Peto-mopoja vuonna 1955. Varsinaisen suomalaisen mopohistorian aloitti Helkaman Hopeasauma Mopo, jonka ensimmäiset sarjavalmistuserät valmistuivat Hangon tehtaalla vuonna 1956. Suosituimmaksi – ja ehkä kaikkien aikojen tunnetuimmaksi – mopomalliksi tuli turkulaisen Tunturipyörä Oy:n valmistama levyrunkoinen perusmopedi, joka tunnetaan yleisesti nimellä Pappa-Tunturi. Pappa-mopoa valmistettiin vuosina 1959–87 ja se oli pääasiassa vanhojen miesten kulkuneuvo. Tunturin ohella toinen Suomessa suosittu mopomerkki oli Solifer, jota valmistettiin erilaisina versioina vuosina 1957–85.

Tapahtuman järjestää Liedon museo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)