Vapaammalle alkoholipolitiikalle nuoruudessaan altistuneet henkilöt olivat keski-ikään mennessä sairastuneet ja kuolleet alkoholiperäisiin sairauksiin useammin kuin tiukemmalle alkoholipolitiikalle nuoruudessaan altistuneet.

Tutkimuksen mukaan alkoholipolitiikalla on ollut pitkällä aikavälillä yhteys nuorten alkoholiperäiseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa seurattiin erilaisille alkoholipoliittisille muutoksille 1960- ja 1970-luvuilla altistuneiden nuorten myöhempää terveyttä.

– Alkoholiperäinen sairastavuus ja kuolleisuus myöhemmässä elämässä näyttävät korreloivan sen kanssa millaiselle alkoholipolitiikalle suomalaiset nuoruudessaan altistuivat, sanoo väitöskirjatutkija Juha Luukkonen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Alkoholipolitiikan ja terveyden väliset yhteydet ovat väitöstyön mukaan voimakkaita: Alkoholiperäinen sairastavuus ja kuolleisuus oli 10–20 prosenttia suurempaa ikäluokilla, jotka olivat altistuneet vapaammalle alkoholipolitiikalle. Esimerkiksi, keskiolutlain voimaanastumisen jälkeen alkoholijuomien ostoikäraja aleni 21:stä 18–ikävuoteen vuonna 1969. Nuorempana alkoholia laillisesti ostaneet henkilöt ovat sairastuneet ja kuolleet kroonisiin alkoholiperäisiin sairauksiin useammin kuin henkilöt, jotka saivat laillisesti ostaa alkoholia 21–vuotiaana. Yhteys voimistui sen mukaan mitä nuorempana alkoholia oli saanut ostaa ja tasaantui 18–vuoden ikärajan kohdanneiden henkilöiden kohdalla.

Kun alkoholipolitiikan ruuvia kiristettiin 1970-luvulla veronkorotuksilla ja mainontakiellolla, silloisten nuorten pitkän aikavälin alkoholikuolleisuus ja sairastavuus on ollut vähäisempää. Suomalaiset juomatapakyselyt tukevat näitä löydöksiä.

Suomalaiset suuret alkoholipolitiikan reformit yhdessä terveydenhuollon rekisterien kanssa mahdollistivat sen, että tutkimuksessa pystyttiin seuraamaan eri-ikäisinä alkoholipoliittisille muutoksille altistuneita henkilöitä vuosikymmenien ajan, syntymävuoden tarkkuudella.

– Päättäjien on hyvä tiedostaa, että tämänkin päivän alkoholipolitiikan terveysvaikutukset voivat realisoitua vasta vuosikymmenien kuluttua, Luukkonen sanoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisia rekisteriaineistoja ja aiemmin tapahtuneita suuria alkoholipoliittisia muutoksia, kuten keskiolutlain säätämistä 1969 ja myöhemmin voimaan tullutta alkoholin mainontakieltoa 1977.

– Olimme kiinnostuneita nuorista, koska varhain alkavan alkoholinkulutuksen on aiemmin todettu jatkuvan myöhemmässä elämässä, mutta on vähemmän tiedossa, miten alkoholipolitiikalla voidaan vaikuttaa tähän, Luukkonen toteaa.

Luukkonen väittelee 26. syyskuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Alcohol Reforms and Health – Register studies about exposure to changing alcohol policies in adolescence and pregnancy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)