Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) on jo nyt havaittavissa kiikareilla, mutta lokakuun puolivälin jälkeen sen odotetaan kirkastuvan paljain silmin nähtäväksi. Komeetta lienee parhaimmillaan 20.10.–5.11., minkä jälkeen se jää Suomessa horisontin taakse. Pyrstötähtien kirkkauden ennustaminen on kuitenkin aina epävarmaa.

Komeetta Lemmon on jo Suomen taivaalla. Se on kuitenkin vielä toistaiseksi niin himmeä, että sitä on havaittava kiikareilla tai kaukoputkella.

– Lokakuun 10. päivän jälkeen komeetta saavuttaa 5 mag magnitudin rajan eli alkaa hahmottua paljain silmin, kuvailee komeetta-asiantuntija Veikko Mäkelä Ursasta tiedotteessa.

– Tämänhetkisten kirkkaushavaintojen perusteella pyrstötähti tulee marraskuun alussa kirkastumaan lähes 3 magnitudiin. Se tarkoittaa, että komeetta erottuu taivaalta paljain silminkin. Tällöin kohde onkin kirkkaimmillaan, Mäkelä kertoo.

Komeetta pysyttelee alkuun horisontin yläpuolella koko yön. Illalla se on länsiluoteen suunnalla, keskiyöllä pohjoisessa ja aamulla koillisella taivaalla. Ollessaan pohjoisessa se on kuitenkin varsin matalalla, ja huonosti havaittavissa. Korkeimmillaan ja siis parhaiten näkyvissä Lemmon on pimeällä ilta- ja aamutaivaalla.

Aamutaivaalla se kuitenkin laskee koko ajan alemmas ja katoaa aamun sarastukseen jo noin 25. lokakuuta tienoilla. Marraskuun alkuun tultaessa komeetan korkeus alkaa laskea myös iltataivaalla.

– Suunnilleen marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen se alkaa kadota matalalle iltahämärään, Mäkelä kertoo.

Paras aika havaita tätä pyrstötähteä on iltataivaalla suunnilleen 20.10.–5.11. Ajankohdan pilvisyyden vuoksi selkeää säätä kuitenkin kannattaa hyödyntää, ja mennä katsomaan pyrstötähteä kun siihen on sään puolesta mahdollisuus.

Komeettojen kirkkauden kehitystä on kuitenkin vaikeaa ennustaa, sillä niissä saattaa tapahtua äkillisiä purkauksia, jotka aiheuttavat pyrstötähden äkillisen kirkastumisen tai ne saattavat hajota kappaleiksi, mikä saa kirkkauden romahtamaan.

Miten Lemmonin löytää taivaalta?

– Vaikka kohde löytynee taivaalta lopulta paljain silminkin, kiikari auttaa sen löytämisessä, Mäkelä neuvoo.

– Jo nyt komeetassa erottuu kiikareilla katsottuna pyrstöä. Komeetan pää, eli koma, näkyy sumuisena pallona.

Lähtiessä havaitsemaan pyrstötähteä on hyvä odottaa, että taivas on ehtinyt pimentyä kunnolla auringonlaskun jälkeen. 10. lokakuuta riittävän pimeää on jo noin kello 20, mutta lokakuun lopulla riittävän pimeää on koko maassa jo kello 18.

– Lokakuun 20. päivän tienoilla kirkas oranssinvärinen Arcturus-tähti on hyvä lähtökohta etsinnälle, komeetta löytyy sen yläpuolelta, Mäkelä kertoo.

Lemmon näkyy liki yhtä hyvin sekä maan etelä- että pohjoisosissa. Lokakuun alkupuolella se näkyy Pohjois-Suomessa hieman korkeammalla, mutta marraskuulle tultaessa etu kääntyy eteläisen Suomen havaitsijoille.

Lemmon on lokakuun alussa taivaalla Otavan alapuolella, mutta se liikkuu kuukauden edetessä muihin tähdistöihin. Komeetan löytämisessä onkin varminta käyttää sähköistä tähtikarttaa, jonne sen sijainti on merkitty.

Lemmonin sijainti on asetettu näkymään Ursan tähtikarttaan aikavälillä 10.10.–11.11. Havaitsemaan lähtiessä tähtikarttaa voi käyttää apuna komeetan etsimiseen taivaalta. Kartta löytyy myös maksuttomana sovelluksena iOS- ja Android-laitteille sovelluskaupoista nimellä Tähtikartta.

Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) saapuu aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa. Se on kotoisin niin kutsutun hajanaisen kiekon alueelta, jossa Aurinkoa kiertää massoittain pääasiassa jäisiä kappaleita. Alueen kohteet ovat toistaiseksi vielä varsin huonosti tunnettuja, sillä ne ovat kaukana ja pieniä, ja siksi hyvin himmeitä.

Lemmon on käynyt lähellä Aurinkoa viimeksi 1350 vuotta sitten. Ohitettuaan Auringon marraskuussa sen rata muuttuu hieman, ja se tulee palaamaan aurinkokunnan sisäosiin seuraavan kerran jo 1150 vuoden kuluttua.

Kaikki komeetanytimet ovat hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä Aurinkoa. Ytimen ympärille kehittyy pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi.

Auringon lähelle tulleita ja aktiivisiksi muuttuneita komeettoja kutsutaan usein myös pyrstötähdiksi, ja niillä onkin usein kaksi erillistä ja hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä: kellertävä pölystä muodostunut pyrstö sekä sinertävä, ionisoituneesta kaasusta muodostunut pyrstö.

Komeetan kirkkaus johtuu tästä höyrystymisestä. Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää.

Komeetta on saanut nimensä löytövuotensa ja -observatorionsa mukaan. Nimi 'Lemmon' viittaa yhdysvaltalaiseen Mount Lemmonin observatorioon, jossa pyrstötähti löydettiin 3. tammikuuta. Se oli vuoden kuudes löydetty komeetta, josta merkintä A6 tulee. Mount Lemmon Survey -havainto-ohjelma on osa Nasan rahoittamaa Catalina Sky Surveyta. Ohjelman tavoitteena on löytää uusia komeettoja ja asteroideja sekä havaita jo tunnettuja pienkappaleita. Erityisen huomion kohteena ovat ne kohteet, jotka saattavat muodostaa törmäysuhan maapallolle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)