Hyvinvointialueet ovat saaneet talouttaan aiempaa parempaan tasapainoon ja löytäneet uusia tapoja turvata palvelujaan vaikeassa tilanteessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuotuinen arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Vaikka talouskehitys on kohentunut useilla alueilla, etenkin väestöltään vähenevillä alueilla tilanne on edelleen haastava ja vain harva alue saa tavoitteen mukaan katettua taloutensa alijäämän vuoden 2026 loppuun mennessä. Palveluverkkojen uudistukset etenevät eri tahtiin, ja päätöksenteko uudistusten toimeenpanosta on monin paikoin hidasta.

– Hyvinvointialueilla on tehty iso työ talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Nyt tarvitaan toiminnan ja päätöksenteon rohkeutta jatkaa uudistuksia myös rakenteiden tasolla, jotta muutos kantaa pitkälle tulevaisuuteen, sanoo johtaja Piia Aarnisalo THL:stä tiedotteessa.

Vuoden 2025 aikana hyvinvointialueet ovat uudistaneet palveluverkkojaan keskittämällä fyysisiä palvelupisteitä suurempiin yksiköihin ja kuntakeskuksiin sekä laajentamalla digitaalisten palvelujen tarjontaa. Myös yhtenäisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotossa on edistytty huomattavasti useilla lähtötilanteeltaan hajanaisilla alueilla.

Hyvinvointialueet ovat jatkaneet palvelujen uudistamista myös kansallisten kehittämishankkeiden kautta. Useilla alueilla on edetty toimintamallien yhdenmukaistamisessa ja vaikuttaviksi todettujen käytäntöjen levittämisessä osaksi arjen perustyötä.

– Hyvinvointialueilla on paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaa nyt levittää yli alue- ja organisaatiorajojen. On tärkeää, että kehittämistyö jatkuu pitkäjänteisesti, ja että sen tulokset juurtuvat osaksi palvelujärjestelmää, sanoo THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja keskittyy alueiden keskuskaupunkeihin. Yli 85-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Kehitys lisää iäkkäiden palvelutarpeita ja haastaa erityisesti harvaan asuttujen alueiden palvelurakenteita.

Kotihoidon kattavuus on laskenut ja ympärivuorokautisen hoivan osuus pysynyt korkeana, mikä on ristiriidassa tavoitteiden kanssa tukea ikääntyneiden asumista kotona. THL:n mukaan palvelujen uudistaminen edellyttää, että painopiste siirtyy aidosti kotiin ja arjen ympäristöön vietäviin ratkaisuihin.

– Palvelurakenteen uudistuminen on välttämätöntä, jotta iäkkäiden kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata kestävästi. Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat arjessa asumista ja varhaista tukea kaikilla alueilla, toteaa johtava asiantuntija Nina Knape.

Henkilöstötilanne on useilla alueilla kohentunut ja vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty. Myönteisestä kehityksestä huolimatta monista eri ammattiryhmistä - erityisesti lääkäreistä ja psykologeista, paikoin myös sosiaalityöntekijöistä – on yhä pulaa. Henkilöstön eläköityminen lisää painetta palvelujen turvaamiseen, mikä edellyttää alueilla ennakoivaa henkilöstösuunnittelua sekä panostusta nykyisen henkilöstön työhyvinvointiin.

THL:n arvioinnin mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa varhaisen tuen saatavuus on monilla alueilla edelleen riittämätöntä, mikä näkyy kalliiden korjaavien palvelujen runsaana käyttönä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle on monilla alueilla pääosin luotu, mikä tarjoaa hyvän pohjan ehkäisevän työn vahvistamiselle.

– Palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta on olennaista, että osana palvelujen ja palvelurakenteiden uudistamista vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä. Se vaatii yhteistyötä kaikilla tasoilla – kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti, Knape painottaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)